Suuri valepoliisivyyhti oikeudessa: Vanhuksilta huijattiin yli 700 000 euroa – näin uhrit valikoitiin

Syytettyjä on tänään alkaneessa oikeudenkäynnissä 11, ja heistä noin puolta pidetään päätekijöinä. Syytteinä on muun muassa törkeitä petoksia tai sellaisen yrityksiä, rahanpesuja sekä virkavallan anastamisia. 

Syyttäjän mukaan päätekijät soittelivat iäkkäille ihmisille ja esiintyivät poliiseina. Uhreilta udeltiin pankin kirjautumistietoja, ja lopulta tilit tyhjennettiin.

Poliisi kertoi aiemmin, jutun esitutkintavaiheessa, että kaiken kaikkiaan huijausvyyhdin uhreilta vietiin jopa yli 700 000 euroa. Noin 200 000 euroa saatiin takaisin ja palautettiin, mutta valtaosa rahoista on yhä kateissa.

Tänään oikeudessa on alettu käsitellä vasta osaa näistä rikoksista. Osa on edelleen syyteharkinnassa.

Kaiken kaikkiaan poliisin tutkimassa huijausvyyhdissä on ollut kymmeniä uhreja. Tapauksille yhteistä on, että huijauspuheluiden kohteeksi joutui vanhuksia. Uhreja on eri puolilta Suomea.

Tänään alkaneessa oikeusjutussa asianomistajia on viisi. He näyttävät valikoituneen uhreiksi yksinkertaisella, mutta ovelalla keinolla.

Syyttäjän mukaan uhrit etsittiin numerotiedustelupalvelusta. Huijarit soittelivat summanmutikassa ihmisille, joilla oli vanhahtavan kuuloinen nimi. Valtaosa on naisia. 

Lue aiempi juttu: Valepoliisien epäillään huijanneen kymmeniltä vanhuksilta yhteensä yli 700  000 euroa, uhrit valikoituivat etunimen perusteella

Syyttäjä: Tekijöitä matkusti Ruotsiin

Syyttäjän mukaan huijausvyyhti oli suunnitelmallinen ja teot olivat hyvin samankaltaisia keskenään. Huijaukset tehtiin aalloittain. Osa jäi yrityksiksi.

Oikeudessa on nyt alettu puida ensimmäistä huijauspuhelujen aaltoa, joka tuli huhtikuun puolivälissä viime keväänä.

Osa tekijöistä matkusti kiinnijäämisriskin pienentämiseksi Ruotsiin. Syyttäjä esitteli oikeudessa kirjallisina todisteina televalvontatietoja, joiden mukaan osa huijauspuheluista tuli Tukholmassa sijaitsevan hotellin liepeillä seisovan tukiaseman kautta.

Syyttäjä soitti oikeudessa myös syytettyjen keskinäisiä puheluita, jotka poliisi oli tallentanut salaa.

Puheluissa puhuttiin muun muassa "Nissaneista" ja "Opeleista", joita pitäisi saada lisää mahdollisimman pian. Syyttäjän näkemyksen mukaan automerkit olivat koodinimiä eri pankkien asiakkaille, joita yritettiin huijata. Syyttäjän mukaan Nissanit viittasi Nordean asiakkaisiin ja Opelit Osuuspankin asiakkaisiin. 

Rikoksilla hankittuja rahoja nostettiin syyttäjän näkemyksen mukaan muun muassa Kirkkonummella.

Rikokset kiistetään pääosin

Rikoksista syytetyt kiistävät syyttäjän esittämät syytteet pääosin. Osa Ruotsin-matkalaisiksi syytetyistä väitti, että olivat olleet Ruotsissa viattomalla "ryyppyreissulla".

Poikkeuksiakin silti on. Esimerkiksi yksi pääepäillyistä on myöntänyt syyllistyneensä törkeään petokseen, vaikka kiistikin esiintyneensä huijauspuhelujen aikana poliisina. Hän kertoi esittäytyneensä kahdelle vanhukselle pankkivirkailijana.

Kaiken kaikkiaan syytettyjä on jutussa 11.

Esitutkinnan ajan vangittuina olleiden pääepäiltyjen rinnalla jutussa on syytettynä ihmisiä, jotka ovat syyttäjän mukaan esimerkiksi ottaneet vastaan rikoksilla hankittuja rahoja, järjestelleet pankkitilejä tai antaneet oman tilinsä huijareiden käyttöön, rahojen siirtämistä varten.

Myös nämä henkilöt ovat pääosin kiistäneet rikokset.

Eräs nainen, jonka tiliä käytettiin rikosvyyhdissä, kertoi oikeudelle, että oli antanut tilinsä tuntemattoman henkilön käyttöön, sillä tämä oli lähestynyt häntä kaupungilla ja kertonut hukanneensa pankkikorttinsa. Nainen kertoi tehneensä näin silkkaa hyvää hyvyyttään. Hän kertoi olleensa tapahtuma-aikaan hyvin humalassa. 

Laajaa oikeusjuttua varten on varattu oikeudessa seitsemän istuntopäivää. Osa vyyhtiin liittyvistä rikosepäilyistä on edelleen syyteharkinnassa, eli juttu saa käräjillä jatkoa vielä myöhemminkin.

Lue myös: Valepoliisi huijasi "huomattavan summan" rahaa – sai koillismaalaisen kertomaan puhelimessa verkkopankkitunnuksensa