Näin suomalaiset ovat varautuneet onnettomuuksiin – kysely: Suuri osa ei pärjäisi vesikatkossa yli kahta päivää

Suomalaisten varautumisen taso on pysynyt melko tasaisena 2020-luvulla, mutta suuri osa ei silti pärjäisi vesikatkossa kahta päivää pidempään. Tämä käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan jopa 60 prosenttia kansalaisista ei selviäisi kahta päivää pidempään ilman juoksevaa vettä ja yli 40 prosenttia ei selviäisi ilman sähköä.

– Minut yllätti se, miten moni ei ole varautunut vesikatkoon. Harvalla on vettä, jota juoda tai jolla peseytyä, jos tulee vesikatko, tutkimuksen tehnyt SPEKin projektityöntekijä Vilma Ristikangas sanoo tiedotteessa.

Pisimpään vastaajat uskoivat selviävänsä ilman apteekkipalveluja, julkista liikennettä ja omaa autoa.

Yleisimmät tavat, joilla vastaajat olivat parantaneet varautumistaan, koskivat kotivaran ja tasku- tai otsalampun hankintaa. Lisäksi he olivat miettineet, minne voisivat siirtyä uhan alla.

Parhaiten suomalaiset ovat arvionsa mukaan varautuneet tulipaloihin, kotitapaturmiin ja kyberrikollisuuteen. Säteilyonnettomuuteen, tulvaan ja myrskyyn varautuminen taas on heikointa.

Sota ja energiakriisi kirittäneet

Kyselytutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin myös sitä, ovatko he etsineet tietoa varautumisesta. Aktiivisimmin tietoa olivat etsineet nuoret eli 18–34-vuotiaat. Kaikkiaan omatoimisesti tietoa oli etsinyt noin viidennes kansalaisista.

Yleisin syy siihen, miksi kansalainen ei ole varautunut häiriötilanteisiin on se, että aihe ei kiinnosta tai sitä ei ole tullut ajatelleeksi. Osa ei myöskään tiedä, mitä heidän pitäisi tehdä varautuakseen. Monet myös luottavat yhteiskunnan toimivan häiriötilanteen aikana riittävästi.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiakriisi vaikuttivat suomalaisten varautumiseen tutkimuksen mukaan selkeästi enemmän kuin korona.

Keväällä 2023 tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta kansalaiselta muun muassa häiriötilanteisiin varautumisesta. Tutkimukseen osallistui puhelinhaastattelujen kautta 800 ja sähköisen vastaajapaneelin kautta 200 vastaajaa.