Suojelupoliisin (supo) entisen työntekijän Matti Saarelaisen toiminta ei ole aiheuttanut uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Näin sanoo STT:lle suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
Viime vuonna suojelupoliisista eläköitynyt Saarelainen työskenteli uransa aikana muun muassa Ulkomaalaisviraston ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (HybridCoE) johdossa, mutta palasi molemmista pesteistä vähin äänin supoon. Lähtöjen vaietut taustat ovat selvinneet vasta viime aikoina. Julkisuudessa on käsitelty paitsi hänen käytöstään myös hänen mahdollista osuuttaan Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvan Gennadi Timtshenkon kansalaisuushakemuksen käsittelyyn.
Pelttarin mukaan supo on tehnyt omia selvityksiään Saarelaisen toiminnasta sen jälkeen, kun Saarelaista koskevia tietoja on tullut julkisuuteen. Näiden selvitysten perusteella ei Pelttarin mukaan ole ilmennyt myöskään mitään sellaista, mikä olisi antanut aihetta kohdistaa Saarelaiseen hallinnollisia toimia.
– Hänen toimintaansa on selvitetty meillä perusteellisesti, mutta tämä ei ole antanut aihetta täällä virkamiesoikeudellisiin tai muihin toimenpiteisiin, Pelttari kertoo.
Pelttari ei kuitenkaan avaa tarkemmin sitä, miten suojelupoliisissa on Saarelaisen toimintaa selvitetty julkisuudessa olleiden tietojen perusteella. Hän kuitenkin toteaa ymmärtävänsä, että uutisointi on herättänyt huolta niin supon henkilöstössä kuin laajemminkin.
– Oma vakaa käsitykseni ja virastomme käsitys on, että kansallinen turvallisuus Saarelaisen toiminnassa ei ole vaarantunut, sanoo Pelttari.
Lue myös: Vihreiden kansanedustaja haluaa suojelupoliisilta selvitystä Matti Saarelaisen tapauksesta – päällikön mukaan supo on valmis raportoimaan tarvittaessa eduskuntaan
Kiistanalaista julkisuutta
STT on kertonut, että Saarelainen sai vuonna 2019 lähtöpassit HybridCoE:n johtajan tehtävästä henkilökuntaan kohdistuneen epäasiallisen käytöksensä vuoksi. Entinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) on puolestaan julkisuudessa kertonut Saarelaisen joutuneen lähtemään Ulkomaalaisviraston johtajan tehtävästä vuonna 2004 luottamuspulan vuoksi.
Molemmista tehtävistä lähdettyään Saarelainen päätyi takaisin töihin suojelupoliisiin, joskin Pelttarin mukaan eri syistä.
Vuonna 2019 Saarelainen palasi supoon virkavapaalta, joka hänelle oli myönnetty hybridikeskuksen johtajuuden ajaksi. Pelttarin mukaan Saarelaisen johtajuus HybridCoE:ssa oli määräaikainen, ja tämä oli peruste myös virkavapaalle. Vapaa olisi Pelttarin mukaan päättynyt kesällä 2022, ellei Saarelainen olisi keskeyttänyt sitä.
Suposta saatujen tietojen mukaan Saarelaisen vanha osastopäällikön virka vaihtui paluun myötä erityisasiantuntijaksi, koska vanha tehtävä poistui organisaatiouudistuksessa.
Pelttari kuvaa Saarelaisen paluuta normaaliksi käytännöksi tilanteessa, jossa työntekijä ilmoittaa keskeyttävänsä virkavapaansa.
– On oleellista korostaa, että siinä tilanteessa ei ole ollut mitään sellaista tietoa, joka olisi antanut meille mitään perusteita lähteä vastustamaan hänen paluutaan, sanoo Pelttari.
– Tässä tilanteessa meidän työnantajana täytyy pitää huolta myös työntekijän oikeusturvasta, hän jatkaa.
Pelttari ei kommentoi tarkemmin asiasta käymiään keskusteluja eikä myöskään sitä, tiesikö hän todellisen syyn Saarelaisen lähdölle HybridCoE:sta.
Lue myös: Euroopan hybridikeskusta johtanut Matti Saarelainen sai vuonna 2019 lähtöpassit – syynä seksuaalinen häirintä
Tuomittu ex-sihteeri yhdistyy Saarelaiseen ja Venäjän vakoojaan
Aiemmin 2000-luvulla Saarelainen sai töitä suojelupoliisista sen jälkeen, kun hän menetti entisen sisäministerin mukaan edellytykset jatkaa Ulkomaalaisviraston johdossa. Taustalla oli Saarelaisen ylentämän osastosihteerin saama rikostuomio lahjusten ottamisesta. Hän jäi kiinni 2003 ja tuomittiin lopulta lainvoimaisesti 2006. Tuomion mukaan nainen otti vastaan rahaa vaikuttaakseen ulkomaalaisten asioiden käsittelyyn. Nainen menetti virkansa.
Lahjuksista tuomittu nainen on Venäjälle vakoilusta Virossa tuomion saaneen korkea-arvoisen turvallisuusalan virkamiehen Herman Simmin sisarpuoli. Simmillä oli puolestaan virkatehtäviensä takia suhteet aikanaan myös suomalaisiin turvallisuushallinnon työntekijöihin.
Virossa naista itseään ei kuitenkaan STT:n tietojen mukaan epäilty vakoilusta, ja sittemmin nainen on muuttanut nimeään ja oleskelee tiettävästi Lähi-idässä. Iltalehti kertoi perjantaina, että yhdellä naisen lahjonnasta syytetyllä miehellä vaikuttaisi olevan yrityskytkös Venäjän tiedustelupalveluihin.
Pelttari ei kommentoi STT:lle sitä, miten suojelupoliisi on selvittänyt Simmiä, hänen kytköksiään Suomessa tai niiden mahdollisesti aiheuttamia turvallisuusuhkia.
– Nämä ovat vielä pitkään salassa pidettäviä, ja tätä en voi käsitellä julkisuudessa, Pelttari sanoo.
Vuonna 2004 Saarelainen haki ja sai supon alueylitarkastajan tehtävän, kun paikka oli Pelttarin mukaan avoimessa haussa. Saarelainen oli 2000-luvulla luomassa tapaninpäivän tsunamin jälkeen tilannekuvakeskusta valtioneuvoston kanslialle, ja sittemmin hän työskenteli Pelttarin mukaan myös suojelupoliisin tilannekuvayksikön päällikkönä.
Lue myös: IL: Saarelaisen lähtö Ulkomaalaisviraston johdosta oli oikeasti potkut – Supo ei avaa taustoja julkisuudessa
"Hänellä on ollut oikeus jäädä eläkkeelle"
Saarelaisen nimi nousi julkisuuteen keväällä 2022 sen jälkeen, kun EU, Britannia ja Yhdysvallat asettivat pakotteita Venäjän presidentin Vladimir Putinin hallinnolle sekä lähipiirille ja oligarkeille maan hyökättyä Ukrainaan. Pakotelistoille päätyi myös Suomen kansalaisuuden saaneita Putinin lähipiiriläisiä, joukossa myös Gennadi Timtshenko.
Timtshenko haki Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan kansalaisuutta 1998, ja se myönnettiin hänelle jo seuraavana vuonna. Hakemuksen käsittelyn aikaan Putin nousi hiljalleen Boris Jeltsinin hallinnossa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n johtajasta maan pääministeriksi. Putinin ensimmäinen presidenttikausi alkoi vuonna 2000.
Timtshenkon hakemus osui ajanjaksoon, jolloin supossa uraa 1980–1990-luvuilla tehnyt Saarelainen johti Ulkomaalaisvirastoa eli nykyistä Maahanmuuttovirastoa. Iltalehti kertoi viime keväänä, että Saarelainen olisi myötävaikuttanut Timtshenkon kansalaisuuden käsittelyyn. Suojelupoliisilta ei pyydetty lausuntoa Timtshenkon kansalaisuushakemukseen, vaikka Iltalehden mukaan hänellä epäiltiin olleen yhteyksiä jo Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu KGB:hen.
Saarelainen on julkisuudessa kiistänyt myötävaikuttaneensa Timtshenkon kansalaisuuteen. Pelttari ei STT:lle kommentoi supon kansalaisuusprosessia koskevaa selvitystyötä tarkemmin.
Suojelupoliisi päätti uusia Saarelaisen laajan turvallisuusselvityksen keväällä sen jälkeen, kun epäilyt kansalaisuusasiaan vaikuttamisesta tulivat julki. Selvitys jäi kuitenkin supon mukaan kesken, koska Saarelainen jäi syksyllä 2022 eläkkeelle eikä selvitykselle enää ollut lain mukaan edellytyksiä.
Pelttarilla ei ole kommentoitavaa entisen työntekijänsä päätöksestä eläköityä.
– Hän on ollut eläkeiän saavuttanut, ja hänellä on ollut oikeus jäädä eläkkeelle.
Lue myös: EU:n pakotelistalle joutunut venäläismiljardööri Gennadi Timtshenko sai Suomen kansalaisuuden kiireellisenä vuonna 1999 – tämä taustoista tiedetään
Pelttari: Liika avoimuus syö supon toimintaedellytyksiä
Siviilitiedusteluorganisaationa suojelupoliisi ei Pelttarin mukaan voi toimintansa luonteen vuoksi avata kaikkea, mitä organisaatiossa tiedetään. Siksi hän ei avaa tarkemmin sitä, miten virastossa on selvitetty Matti Saarelaisen toimintaa.
Pelttari kuitenkaan nostaa esiin, että suojelupoliisia valvoo myös nykyisin tiedusteluvalvontavaltuutettu, kuten myös eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta. Hän ei ota kantaa siihen, onko valiokunta kuullut supoa Saarelaista koskevan uutisoinnin vuoksi.
– Emme pysty avoimuudella luottamusta herättämään, koska se avoimuus syö meidän omia toimintaedellytyksiämme. Juuri siksi meillekin on tärkeää, että Suojelupoliisin ulkoinen valvonta on kattavaa ja uskottavaa, sanoo Pelttari.
STT lähetti myös kommenttipyynnön ja kysymyksiä Matti Saarelaiselle Pelttarin haastattelun jälkeen. Saarelainen ei ole vastannut kommenttipyyntöön.
