Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Ottawan sopimukseen loppuvuonna 2011 ja on nyt eroamassa siitä.
Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina irtautumisesta jalkaväkimiinoja kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hallituksen mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi vuoden 2012 jälkeen, ja nykyisessä tilanteessa jalkaväkimiinoja pidetään kustannustehokkaana ja Suomen puolustustapaan hyvin sopivana aseena.
Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron, sekä määrää niiden hävittämisestä.
Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Ottawan sopimukseen loppuvuonna 2011, ja liittyminen tuli voimaan vuonna 2012.
Liittymistä edelsi pitkä poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu ja liittymisen jälkeen Puolustusvoimat tuhosi noin miljoona miinaa.
Näin keskustelu eduskunnassa eteni:
Kello 14.57. Ulkoministeri Elina Valtonen kiittää jo tässä vaiheessa laajasta tuesta miinapäätökselle. Valtonen korostaa, että humanitaarista miinapolitiikka jatketaan ja vahvistetaan. Miinakenttiä kartoitetaan ja raivataan ulkomailla, jotka eivät ole käyttäneet miinoja vastuullisesti ja jättäneet esimerkiksi miinakartat tekemättä. Valtosen mukaan ulkomailla pääsääntöisesti ymmärretään Suomen muuttunut linja Ottawan sopimukseen. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korostaa, että Ukrainassa on nähty brutaalia, massamaista jalkaväen käyttöä, jonka takia jalkaväkimiinoista lähdettiin viime vuonna tekemään selvitystä. Selvitys puoltaa jalkaväkimiinojen tuomista takaisin. Miinat ovat kustannustehokkaita, huoltovarmoja ja sopivat omille joukoille. Häkkäsen mukaan jalkaväkimiinat sopivat erinomaisesti Suomen maastoon. Häkkäsen mukaan eduskuntaa on tiedotettu ennen hallituksen päätöstä. Eduskunta tekee lopullisen päätöksen, Häkkänen painottaa. Jalkaväkimiinojen kotimaisen tuotannon valmistelu käynnistetään heti, kun se on sopivaa. Keskustelu jalkaväkimiinoista keskeytettiin, koska eduskunnassa on muitakin asioita käsiteltävänä. Seuranta päättyy.
Kello 14.48. Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) pohtii myös sitä, onko olemassa sellaisia miinajärjestelmiä, jotka voisivat olla Ottawan sopimuksen mukaisia. Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) toteaa monen muun tavoin, että päätöksiä tehdään ajassa ja nyt ajat ovat muuttuneet siten, että Ottawan sopimuksesta on syytä irtautua.
Kello 14.44. Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen (ps.) kertoo kouluttaneensa vuosikymmenen verran miinojen käyttöä ja korostaa Perussuomalaisten aina vastustaneen Ottawan sopimusta. Monissa puheenvuoroissa korostetaan, että miinoja hankitaan varastoihin ja niiden toivotaan pysyvän siellä.
Kello 14.40. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki toivoo hallituksen esityksen etenevän nopeasti. Kansanedustaja Hanna Räsänen (kesk.) kiittää hallitusta esityksestä ja sanoo eduskunnan olevan nyt hyvin informoitu eikä jalkaväkimiinoille ole löytynyt riittävää korvaajaa. Kansanedustaja Paula Werning (sd.) kannattaa jalkaväkimiinojen palauttamista.
Kello 14.35. Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen toivoo valiokunnilta tarkaa pohdintaa siinä, tarvitaanko jalkaväkimiinat todella takaisin vai riittävätkä niitä varten hankitut korvaavat järjestelmät. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kertoo puolueensa vastustavan Ottawan sopimuksesta irtautumista ja moittii hallitusta siitä, ettei päätöstä ole valmisteltu riittävän parlamentaarisesti.
Kello 14.32. Kansanedustaja ja Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg (kok.) toteaa, että pitkän itärajan takia jalkaväkimiinojen palauttaminen on tarvittava päätös.
Kello 14.30. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) korostaa, että asekysmyksissä tukeudutaan Puolustusvoimien asiantuntemukseen ja ennen UKrainan sotaa Puolustusvoimat suhtautui miinoihin nihkeästi. Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman korostaa, että perusteet jalkaväkimiinoille ovat painavat, koska Venäjä on osoittanut Ukrainasta, ettei se piittaa ihmishengistä. Lindtman penää Suomelta lisää vastuuta humanitaarisee miinapolitiikkaan. Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko toteaa, ettei miinapäätös ole kannanotto sääntöpohjaista järjestelmää vastaan vaan kansallisen turvallisuuden päätös.
Kello 14.25. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kannattaa niin ikään Ottawan sopimuksesta irtautumista Venäjän uhan takia, mutta arvostelee prosessia. Harjanteen mielestä hallituksen ei olisi pitänyt tuoda esitystä julki juuri kunta- ja aluevaalien alla tiedotustilaisuudessa vaan eduskunnassa normaalin prosessin mukaan. Sdp:n pitkäaikainen kansanedustaja Mika Kari on Harjanteen kanssa samaa mieltä.
Kello 14.21. Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) pitää selvänä, että kun Puolustusvoimat esittää jalkaväkimiinoja takaisin, sitä on punnittava tarkasti. Tuppurainen korostaa kansainvälisten sopimusten olevan Suomelle tärkeätä. Kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) paheksuu irtautumisaikeita juuri kansainvälisten sopimusten kunnioittamisella ja sillä, että siviilit ovat ulkomailla kärsineet paljon jalkaväkimiinoista.
Kello 14.18. Kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) sanoo, että Ottawan sopimuksesta irtautuminen on nyt oikea päätös ja hänen mielestään se olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) toivoo päätöksen syntyvän eduskunnassa jo ennen kesän istuntotaukoa. Kansanedustaja Pekka Aittakumpu (ps.) toivoo niin ikään nopeata käsittelyä ja korostaa, että miinat otetaan käyttöön, jotta niitä ei koskaan tarvittaisi.
Kello 14.14. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa humanitaarista miinapolitiikka ulkomailla eli esimerkiksi miinanraivausta. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) korostaa, että Ukrainan sota on opettanut, että jalkaväkimiinat on syytä pitää pienen maan puolustusrepertuaariussa.
Kello 14.11. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) puolustaa Ottawan sopimuksesta irtautumista. Tarkoituksena on vahvistaa puolustusta ja pelotetta Venäjän uhkaa vastaan. Kielteistä vaikutusta voi seurata maineelle aseistariisunnan osalta. Valtonen muistuttaa, että miinoja käytettäisiin vain kriisitilanteessa. Suomi jatkaa humanitaarista miinatoimintaa maailmalla, kuten miinanraivausta.
Lue myös: Valtonen Ylelle: Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei kevyt askel Suomelle
Keskustelu irtaantumisesta Ottawan sopimuksesta alkoi toden teolla sen jälkeen, kun puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola totesi MTV:n Uutisextrassa viime marraskuussa, että jalkaväkimiinojen mahdollisesta käyttöönotosta pitäisi keskustella.
10:44
Suomen hallitus ilmoitti tämän vuoden huhtikuussa aloittavansa valmistelut sopimuksesta irtautumiseksi. Tämä päätös perustui Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustus- ja ulkoministeriöiden valmisteluun.
Irtisanominen Ottawan sopimuksesta vaatii vielä eduskunnan suostumuksen, presidentin vahvistuksen sekä irtisanomiskirjanluovuttamisen YK:n pääsihteerille.
Irtisanominen astuu voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.