Suomessa on julkaistu uusi karjalan kielen sanakirja.
Salmi-Säätiön kustantamaan teokseen on valittu noin 20 000 nykysuomen hakusanaa yhteiskuntaelämän eri aloilta.
Teos on johdatus siihen kieleen, jota ennen sotia puhuttiin Aunuksessa, Salmissa, Suistamolla ja osassa Suojärven pitäjää. Rajantakaiset karjalanpuhujat käyttävät siitä nimitystä livvin kieli tai karjala. Molemmin puolin rajaa käytetään myös nimityksiä aunus, aunuksenkarjala ja livvinkarjala.
- Salmissa ei ollut ennen sotia tietokoneita eikä pahemmin puhelimiakaan. Teokseen on otettu mukaan tekniikan ja tieteen sanastoa. Sieltä löytyvät myös lääketieteen ja liike-elämässä käytetyt perustermit, kertoo teoksen toinen tekijä filosofian tohtori Raija Pyöli.
Yli 500-sivuisen sanakirjan toinen tekijä on dosentti Ljudmila Markianova Petroskoista.
Sanakirja suomi-karjala on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat parantaa kielitaitoaan, syventää sanavarastoaan sekä oppia puhumaan ja kirjoittamaan karjalaa kieliopillisesti oikein.
Sanat esiintyvät osin taivutettuina, ja mukana on kielenkäyttöä helpottavia esimerkkejä.
Kyseessä on murresanakirja, jossa ei kuitenkaan esitellä murrepiirteitä.
- Tässä esitellään se murre, jota Suomessa eniten puhutaan ja karjalan kieleksi mielletään, selvittää tutkija.
Karjalaa on elvytetty molemmin puolin rajaa
Karjalan puhujia arvioidaan olevan Suomessa viitisentuhatta ja Venäjällä noin 40 000.
- Tarkkoja lukuja on aivan mahdoton sanoa. Niitä ihmisiä on vähän, jotka ovat Suomeen ennen sotia tulleet, ja jotka yhä muistavat karjalan sanastoa.
Venäjän Karjalassa kieltä on herätelty henkiin ja rikastettu 1990-luvun alusta alkaen. Kielelle on luotu ortografiset ja muoto-opilliset normit, sen sanastoa on uudistettu elvyttämällä entistä ja luomalla uutta. Myös kielen oppimateriaalia on ilmestynyt.