Suomessa 1 600 asunnotonta nuorta – osa ei tiedä, miten asuntoa haetaan

Asia selviää tänään julkistetusta nuorten asumista koskevasta tutkimuksesta.

Nuorten asunnottomuus kestää keskimäärin noin kolme kuukautta, maahanmuuttajanuorilla pitempään, jopa 1–2 vuotta.

– Etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla asunnottomuusjaksot olivat pitempiä, kertoi tutkija Seppo Laakso tutkimuksen tehneestä Kaupunkitutkimus TA:sta.

Tutkimuksessa tukku parannusehdotuksia

-Nuorisoasuntoja lisää etenkin pääkaupunkiseudulle, Helsingin kehyskuntiin, Tampereelle ja Turkuun.  
-Uudet nuorisoasunnot sijoitettava kantakaupunkiin sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien aluekeskuksiin.  
-Nuorisoasuntokohteissa tingittävä autopaikoista kustannusten alentamiseksi.  
-Tyhjien toimistorakennusten muuttaminen nuorisoasunnoiksi.  
-Yhteisöllinen asumismahdollisuus hyödynnettävä nuorisoasuntojen uustuotannossa.  
-Lisättävä kohtuuhintaisia, erityisesti nuorille tarkoitettuja asuntoja.  
-Nuorille lisää asumiseen keskittyneitä palveluja.

Yksin asuvilla maahanmuuttajanuorilla oli myös muita nuoria enemmän vaikeuksia selviytyä asumismenoista. Lähes puolet heistä koki selviävänsä asumismenoistaan huonosti tai erittäin huonosti, kun kantaväestöön kuuluvista yksin asuvista nuorista näin koki viidesosa.

Muita paremmin asumismenoista selvisi, jos ne pystyi jakamaan jonkun toisen kanssa.

Toiveet ja todellisuus - Nuorten asuminen 2014 -tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1500:aa nuorta. Heistä parisataa oli vieraskielisiä.

Iältään haastatellut olivat 18–29-vuotiaita.

Pulmana korkeat vuokrat ja vuokravakuudet

Nuorten asunnon haussa kapuloita rattaisiin laittavat Laakson mukaan muun maussa korkeat vuokrat, kilpailu samoista asunnoista ja suuret vuokravakuudet.

– Lisäksi tietämättömyys, miten hakea asuntoa, ja syrjinnän kokeminen olivat maahanmuuttajanuorilla yleisempiä ongelmia kuin muilla nuorilla, Laakso lisää.

Kaikista yksin asuvista nuorista syrjintää sanoi kokeneensa seitsemän prosenttia, vieraskielisistä 17 prosenttia. Kyse oli siis siitä, millaisena nuoret itse kokivat tilanteen.

– Yleisintä syrjintäkokemukset olivat Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneilla.

Syrjinnän koettiin liittyvän muun muassa etniseen taustaan, sukupuoleen, ikään ja elämäntilanteeseen.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen (sd.) mukaan nuorten asunnottomuus on polttava ongelma, jonka poistaminen vaatii ponnisteluja.

– Jokaisen asunnottoman nuoren kohdalla kyseessä on inhimillinen tragedia sekä työn, perhe-elämän ja opiskelun perusedellytysten estyminen, hän sanoi.

Viitanen on asettanut asiaa selvittämään työryhmän, jonka on saatava työnsä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.