Suomenkielisten hoitajien tarve lisääntyy Ruotsissa – hoitoa voi saada jo nyt myös suomeksi

Suomenkielisiä hoito-osastoja ikäihmisille oli 27:ssä ruotsalaiskunnassa, kun asiaa selvittivät pari vuotta sitten Ruotsin radion suomenkielinen toimitus Sisuradio ja Radio Sweden.

– Ikäihmisten palvelujen saatavuudessa on varmasti paljon paikkakuntakohtaista vaihtelua. Pieniä hoitoyksikköjä on perustettu vuosien varrella eri puolille Ruotsia, kertoo sosiaalineuvos Anne Eriksson Suomen Tukholman-suurlähetystöstä STT:lle.

Västeråsissa, reilut 100 kilometriä Tukholmasta länteen, avattiin vuosikausien vaikuttamistyön jälkeen suomenkielinen vanhainkoti vuonna 2010. Rakennuksessa on myös senioriasuntoja ja kohtaamispaikka, ja siellä järjestetään seniorineuvontaa.

– Aikaansaannokset ovat hyvin paljon ruotsinsuomalaisten itsensä ansiota. Ja meidän täytyy vähemmistöryhmänä edelleen terästäytyä, sanoo 71-vuotias Raija Metso Korpela, joka on yksi suomenkielisistä yhdistysaktiiveista Västeråsissa.

Ei aina omaisia

Metso Korpelan mukaan monen suomalaistaustaisen kriisi alkaa puolison kuolemasta.

– On ikäihmisiä, joilla ei ole lapsia tai omaisia Ruotsissa. Kriisitilanne on aikamoinen, jos jää yksin ja kielitaito ei riitä, hän sanoo STT:lle.

Suomen kieleen on latautunut myös paljon tunteita. Metso Korpelan mukaan osa ikäihmisistä tuntee syvää katkeruutta ja kokee, että suomen kieltä on vähätelty takavuosikymmeninä.

Ruotsissa on noin 60 suomen kielen hallintoaluekuntaa, joilla on tietyin ehdoin velvollisuus järjestää hoitoa suomeksi. Monesta tällaisestakin kunnasta hoito-osasto on silti puuttunut.

Omakielisen hoidon saaminen olisi välttämätöntä muun muassa muistisairaille, sillä varttuneella iällä opittu ruotsin taito on voinut hävitä.

– Muistisairas saattaa olla jo valmiiksi jossain määrin eksyksissä itsestään. Jos ihminen ei kaiken lisäksi ymmärrä sitä, mitä hänelle sanotaan, tilanne on varmasti hyvin ahdistava, sanoo Eriksson.