Villisikakanta moninkertaistunut – eilisen kaltaisten kolarien vaara kasvaa

– Villisikojen määrä on arvioiden mukaan 4–5-kertaistunut vuodesta 2010, ja kanta kasvaa. Lämmin kesä on ollut villisialle suosiollinen, joten luku voi olla jopa lähempänä kahta tuhatta, kertoo Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Ohto Salo.

Villisikojen paino heittelee paljon. Suomessa emakot painavat yleensä noin sata kiloa, karjut jopa kaksi.

Villisikaa tavataan pääasiassa Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla, mutta kanta on myös levittäytymässä pohjoisempaan. Esimerkiksi Etelä-Savossa saatiin kaudella 2014–2015 40 villisikaa, kun kun normaalisti saalis on kymmenestä pariin kymmeneen sikaa.

Myös koko maan saalis, noin 400 sikaa, oli ennätyksellinen.

Hänen mukaansa villisikakanta voi jopa kaksinkertaistua vuodessa, jos olosuhteet ovat porsimisille hyvät.

– Villisika on pioneerilaji ja selviytyjä. Ennustajana on paha olla, mutta villisikamäärän kasvaessa kanta kasvaa yhä nopeammin, Salo toteaa.

Haavoittuneena vaarallinen

Eilen Lahdenväylän ruuhkautti onnettomuus, jossa kaksi villisikaa törmäsi henkilöautoon. Eläimet piti lopettaa onnettomuuden seurauksena.

Salon mukaan villisika hyvin arka eläin ja väistää ihmistä.

– Villisika on älykäs eläin, eikä sillä ole mitään taipumusta juoksennella autojen alle. Toki kannan kasvu lisää todennäköisyyttä kolariin, kuten Ruotsissakin on käynyt, hän kertoo.

Salo korostaa, että kolarin sattuessa ei tule nosta autosta, ellei ole täysin varma eläimen kuolleen.

– Haavoittunut villisika on vaarallinen ja siihen suhtauduttava kunnioituksella. Haavoittunut karju vastaa haavoittunutta karhua.

Villisika on haasteellinen lopetettava ja lopettamista varten paikalle on kutsuttava ammattilaisia. Normaaliolosuhteissa villisikaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä.