Suomen uhanalaiset kasvit pakastetaan siemenpankkiin: "Säilyvät jopa satoja vuosia"

Parin vuoden kuluttua tallessa pitäisi olla 80 kasvin siemeniä, mutta tavoitteena on saada talteen kaikkien Suomessa kasvavien kasvien siemeniä. Siemenien avulla lajeja voidaan pelastaa sukupuutolta. 

Kansallinen luonnonvaraisten kasvien siemenpankki kuulostaa juhlavalta, mutta käytännössä se tarkoittaa kahta pakastinta Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa.

- Siemenet käsitellään niin, että ensin ne kuivataan alhaiseen kosteuspitoisuuteen ja sen jälkeen säilötään -18 asteeseen. Tämä takaa, että ne säilyvät vähintään kymmeniä, mutta jopa satoja vuosia, selittää siemenpankkia hoitava Luonnontieteellisen keskusmuseon biologi Mari Miranto.

Nyt tallessa on noin 60 kasvin siemenet, mutta tavoitteena on saada talteen kaikkien Suomen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien siemeniä, yhteensä noin 340 lajia. Lopullisena tavoitteena on saada talteen kaikkien Suomen kasvien siemeniä.

Uhanalaisia lajeja voidaan pelastaa

Siemenet pakastetaan pusseissa. Talteen yritetään saada vähintään 500, mutta mieluiten 5 000 siementä jokaisesta lajista. Kahteen pakastimeen mahtuvat kaikkien Suomen kasvien siemenet. Uhanalaisille lajeille riittää pari hyllyä.

Puolet jokaisen lajin siemenistä lähetetään Englantiin säilytettäviksi.

- Jos toisessa paikassa tapahtuu joku katastrofi, vaikka tulipalo, niin siemenet säilyvät turvassa toisessa paikassa, kertoo Mari Miranto.

Siemenpankin avulla yritetään ehkäistä lajien sukupuutot.

- Itseäni huolestuttaa se, että kun kaikkia kasveja ei ole ehditty tutkia, niin mistä me tiedetään, jos jossain uhanalaisessa kasvissa on vaikka tulevaisuuden syöpälääke tai jotain. Lisäksi yhden lajin häviäminen vaikuttaa koko eliöyhteisöön eli yhden lajin sukupuutto voi vaikuttaa laajasti ja ennustamattomasti, kuvailee Mari Miranto uhanalaisten lajien säilyttämisen tärkeyttä.

Kasveja jo palautettu luontoon

Siemenpankkiin talletettujen siementen käyttökelpoisuus testataan säännöllisesti.

- Teemme säännöllisiä idätystestejä. Jos itävyys lähtee laskemaan, niin voidaan sitten tehdä toimenpiteitä, sanoo Miranto.

Siemenistä kasvatettuja uhanalaisten kasvien taimia voidaan palauttaa luontoon.

- Mielellään palautetaan jo ennen kuin kasvi on hävinnyt kokonaan. Esimerkiksi jo silloin, kun laji on selvästi vähentynyt. Tänä vuonna olemme jo siirtäneet luontoon Itämeren laukkaneilikkaa. Lohjalle olemme viemässä vuorikuismaa ja kolmaskin siirto on suunnitelmissa tänä vuonna. Sitten seuraamme, miten ne onnistuvat, selvittää Miranto.

Kumpulan taimistossa kasvavat jo esimerkiksi uhanalaiset luhtaorvokki, ruijanesikko, rikkileinikki, hukkariisi ja lehtoukonhattu. Osa siemenistä kasvatetuista kasveista jää puutarhan kokoelmiin.

- Nämähän ovat sellaisia lajeja, etten ole edes itse nähnyt kaikkia luonnossa, vaikka olen kasvibiologi. Ne saattavat kasvaa luonnossa vain yhdellä kaukaisella kasvupaikalla, mutta nyt ihmiset voivat tulla tänne Kumpulaan katsomaan, miltä uhanalaiset kasvit näyttävät, iloitsee Miranto.

Uhanalaisia kasveja uhkaavat niin ilmastonmuutos kuin kasvupaikkojen häviäminenkin. Kasvupaikkojen suojelu ja elinympäristöjen hoito ovat tärkeimpiä lajien suojelukeinoja, mutta siemenpankki on lajien viimeinen turva.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on asiantuntijoiden mukaan yksi suurimpia ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavia tekijöitä.