Suomen mehiläistarhoissa outoja joukkokuolemia

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Seppo Korpela yrittää parhaillaan selvittää, mikä mehiläiset tappoi.

- Samanlainen tapaus oli myös Itä-Suomessa. Siellä mehiläisiä kuoli 42 pesällistä.

Korpelan mukaan mehiläisten käyttäytyminen täsmää nosema ceranae -nimisen loisen aiheuttamiin kuolemiin. Sienikuntaan kuuluvan loisen epäillään olevan osasyyllinen esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtuneisiin massiivisiin mehiläiskatoihin.

- Ceranae-loisen sairastuttamat mehiläiset lentävät ulos pesästä kuolemaan. Tyypillistä on myös se, että pesät jäävät asukkaiden jäljiltä puhtaiksi. Suomessa tutumman nosema apis -loisen saastuttamien pesien mehiläiset saavat ripulin ja tauti leviää sitten jätteiden välityksellä, kuvaa Korpela.

Itäsuomalaisen tarhan mehiläisistä kerätyt näytteet osoittavat, että ne olivat noseman sairastuttamia. Vielä ei ole saatu valmiiksi tarkempaa analyysiä, joka kertoo onko kyse ollut ceranae- vai apis-tyypistä.

Tuontimehiläisten kautta kulkeutunutta ceranae-loista on löydetty suomalaispesistä 90-luvun loppupuolelta lähtien. Loisen ja joukkokuolemien välistä mahdollista yhteyttä ei ole kuitenkaan aiemmin pohjoisessa Euroopassa saatu todistettua. Esimerkiksi Espanjassa selvä kytkös on löytynyt.

- On mielenkiintoinen kysymys, miksi yleistynyt loinen saattaa aiheuttaa paikoin näin suuria joukkokuolemia. Tarvitseeko loinen monta vuotta kehittyäkseen näin tappavaksi? Äärimmäinen vaihtoehto on, että suomalaispesissä muhii aikapommi, pohtii Korpela.

Kimalaiset hoitavat mustikan pölytyksen

Valtavia tappioita uudet tai tutummatkaan taudit eivät ole mehiläistarhoille onneksi aiheuttaneet. Talvihävikki on ollut tänä vuonna noin 15 prosenttia, mikä on suunnilleen samaa luokkaa kuin kahtena aiempanakin vuonna.

Tarhamehiläisiä on tutkittu virusten ja torjunta-aineongelmien varalta, mutta myös viime kesien kolea ja sateinen sää on verottanut kantaa.

- Nyt alkanut lämmin jakso voi pelastaa paljon. Hunajan satoarviota ei vielä voi tehdä, sillä säästä ja kukkien kukinnasta ei voi olla tarkkaa tietoa, sanoo Suomen mehiläishoitajain liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen.

Villinä pörräävistä pistiäisistä etenkin kimalaisella menee pitkästä aikaa hyvin. Vielä viime keväänä nimittäin näytti siltä, että kimalaisten kanta romahtaa.

- Jos kimalaisten määrä laskee dramaattisesti, mustikan pölytys epäonnistuu. Viime kesän vähät kuningattaret saivat onneksi aikaan hyvän työläispolven, kertoo suunnittelija Reima Leinonen Kainuun ympäristökeskuksesta.

Myös villimehiläiset surraavat varsin runsaslukuisina Suomen luonnossa tänä kesänä. Niitä uhkaa kuitenkin huonon sään ja meden vähyyden lisäksi pesäpaikkojen puute.

- Monet mehiläislajit pesivät mieluusti puunkoloissa kuten kovakuoriaisten nakertamissa aidanseipäissä tai hirsirakenteissa. Kun maaseudun puurakennuskanta on romahtanut, ovat monet lajit pulassa.

Mehiläisten ahdinkoa on alettu Kainuussa helpottaa linnunpönttöjä muistuttavilla keinopesillä. Pesiä on viety maastoon kohta kymmenen vuotta ja tulokset ovat hyviä.

(MTV3 - STT)