Suomen ensimmäinen pandahoitaja Anna, 30, vietti kuukauden opissa Kiinassa: "Ihmisillä on paljon opittavaa pandoilta – ne keskittyvät olennaiseen"

– Pandat lepäävät paljon vuorokaudessa energiaa säästäkseen ja sitten he syövät. Meillä ihmisillä on paljon opittavaa pandoilta, Palmroth murjaisee.

Pandahoitajan työ ei kuitenkaan onneksi ole päivystystä pandatarhan ovella kellon ympäri.

– Työ on normaalia eläintenhoitoa aamusta iltapäivään sen jälkeen, kun ollaan varmistettu, että pandat ovat kotiutuneet Suomeen ja heillä on ruokahalu kohdillaan ja kaikki on hyvin.

Anna on hoitanut myös Särkänniemen delfiinejä

Nuoresta iästään huolimatta Palmrothilla on jo mittava kokemus eläintenhoidosta. Taustalla on pesti eläinlääkärin avustajana klinikkaeläinhoitajana sekä vuosien ura Tampereen Delfinaariolla siihen asti, kun delfiinit siirrettiin eläintarhaan Kreikan Atticaan.

Delfinaarion viimeisistä tapahtumista Palmroth ei halua puhua vaan keskittyy nyt täysillä pandoihin perehtymiseen.

– Delfiinien hoito eroaa paljon pandoista, koska ovat merinisäkkäitä. Pandat ovat maalla eläviä nisäkkäitä, mutta hoitajien kannalta se päivittäinen hyvinvointi, ruokinta, siisteys, virikkeellistäminen ja kouluttaminen ovat tavallaan samoja.

Ja Suomikin on paikkana passeli pandoille.

– Pandoille soveltuu talvi ihan loistavasti. Pandoilla on neljä vuodenaikaa luonnollisessakin ympäristössään, joten Suomi on niille luonteva paikka.

Kuukausi Kiinassa pandaopissa

Työkokemus delfiinien parissa auttoikin Palmrothia läpäisemään seulan 200 pandahoitajaksi hakeneen joukosta.

– Haku kesti kaksi kuukautta, oli muutamia haastatteluja ja soveltuvuustestejä. En tiedä, onko tehtävä kunnia, mutta ainakin työ ja eläimet ovat erittäin mielenkiintoisia.

Viimeisen kuukauden Palmroth vietti Kiinassa tutustumassa pandapariskuntaan ja ylipäänsä koko lajiin pandojen suojeluun ja tutkimukseen keskittyneessä pandakeskuksessa.

Mutta millainen se panda sitten on, moni kysyy Palmrothilta. Niinpä kysyimme mekin.

– Panda on eläimenä hyvin maailmaa syleilevä ja mukavuudenhaluinen, kova syömään ja leikkimään. Kaiken kaikkiaan valloittavia eläimiä, jotka ovat ihmisten kanssa paljon tekemisissä. Keskenään pandat viettävät aikaa lähinnä lisääntymisaikeissa.

Pandat näytille helmikuussa

Alustavien suunnitelmien mukaan pandat siirretään Suomeen perehtymään tammikuussa ja yleisölle pandat on tarkoitus esitellä helmikuun puolivälissä. Aikataulut voivat kuitenkin venyä, sillä operaatioon eläinten siirtämiseksi Kiinasta Suomeen liittyy paljon byrokratiaa.

Ennen pandojen muuttoa Palmroth paiskii hommia pandatarhojen viimeistelyn, kiipeilytelineiden suunnittelun ja rakentamisen sekä tarhojen sisustamisen kanssa.

– Todennäköisesti edessä on myös vielä opintomatkaa Euroopan pandatarhoihin.

Ensi vuoden puolella Palmroth lähtee hakemaan pandoja Kiinasta ja totuttamaan pariskuntaa kuljetuslaatikkoon, jossa heidät tuodaan rahtikoneella Suomeen.

Tuolloin Palmroth saa toimia myös lentoemäntänä, tosin asiakkaille kelvannee palveluksi lähinnä se, että bambua on riittävästi esillä.

Kuten kulttisuosikiksi noussut Pullervo-norppa, myös pandat tarvitsevat Suomessa napakat nimet.

– Kiinassa käytettiin heidän oikeita kiinankielisiä nimiään, lempinimistä ei ole ollut vielä puhetta, Palmroth sanoo.

Lempinimiä voi alkaa ehdottaa esimerkiksi ensi viikolla, kun pandaparista nähdään ensivilaus Suomessa. MTV Uutisten entinen kirjeenvaihtaja Petri Saraste käy tapaamassa pariskuntaa paikan päällä Kiinassa.