Suomelle kasvua ravinteiden kierrätyksestä

Ensimmäisenä listalla on tavoite, että Suomessa syntyvästä lannasta 10 prosenttia jalostetaan kierrätyslannoitteeksi vuonna 2020. Vuoteen 2023 mennessä kaikki syntyvä biojäte pitäisi saada talteen ja kierrätykseen. Kolmantena tavoitteena on jätevesien kierrätyksen tehostaminen. Vuoteen 2035 mennessä kunnallisista jätevesistä pitäisi saada talteen fosfori, typpi ja hiili.

Kiertotalouden mahdollisuuksia Suomessa pohdittiin tänään Helsingissä Finlandia-talolla järjestetyssä seminaarissa.

Mikä kiertotalous?

- Kiertotaloudessa neitseellisten raaka-aineiden sijaan jo käytössä olevat materiaalit kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä.

- Palauttamalla resurssit tuottavaan käyttöön yhä uudestaan, vähentämällä jätteitä ja pienentämällä riippuvuutta raaka-aineiden epävarmoista toimituksista voidaan parantaa yritysten ja yhteiskuntien sopeutumista ympäristömuutoksiin ja niiden kilpailukykyä muuttuvassa resurssitilanteessa. Näin luodaan mahdollisuuksia vihreälle kasvulle.  

- Kiertotalous vauhdittaa vihreää kasvua yhdessä kestävän biotalouden ja cleantechin kanssa. Pyrkimyksenä on estää resurssien hukkaaminen ja pilaaminen ja korvata uusiutumattomia resursseja uusiutuvilla luonnovaroilla. 

Kiertotalous toisi työpaikkoja

Sitran arvion mukaan kiertotalouden mahdollisuudet ovat suuret: tuoreen selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintään 1,5 - 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin. Globaalien markkinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa.

- Nykymeno maapallolla ei voi jatkua. Tarvisimme jo nyt 1,5 maapalloa ja jos tuhlaamme luonnonvaroja tällä tahdilla, vuonna 2050 tarvittaisiin jo 4 maapalloa. Tärkeä ratkaisu tähän on kiertotalous, jossa raaka-aineet kiertävät ja säilyvät ja niiden arvo jopa kasvaa, kuvailee johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

- EU tuo 2 miljardilla eurolla fosforia ja samalla menetetään 60 000 työpaikkaa verrattuna siihen, jos tuonnin sijaan fosfori kierrätettäisiin, laskee Sitran johtava asiantuntija Kari Herlevi.

Herlevillä on pitkä lista konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä kiertotalous voisi tarkoittaa:

- Härkäpavulla voisi korvata tuontisoijan, ruokahävikkiä pitäisi vähentää, jätevedenpuhdistamoista pitäisi tehdä ravinnetehtaita, kipsillä voi sitoa ravinteita peltoon, hyönteisistä ja poistokalasta voisi valmistaa ravinteita, Itämeren pohjasta voisi kerätä ravinteita talteen.

Ruokahävikki hukkaa ravinteita

Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston johtaja Timo Mäkelä huomauttaa, että monessa Euroopan maassa on kierrätyksen ansiosta päästy kokonaan eroon kaatopaikoista.

- Jo 6-7 EU-maata on luopunut kaatopaikoista, esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Saksa. Nämä maat tuntuvat myös menestyvän taloudellisesti, huomauttaa Mäkelä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Lassi Linnanen ihmettelee ruokahävikin suuruutta ja sen mukana hukattavia ravinteita:

- Noin neljäsosa lannoitteesta, vedestä ja maasta hukataan ruokahävikin mukana. Euroopassa hukataan ruokaa 720 kcal verran päivässä henkeä kohden. Valtava määrä, toteaa Linnanen.

Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin muistuttaa, että ravinteiden kierrätys auttaa sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että Itämeren pelastamisessa.

- Hyväkuntoinen maaperä sitoo parhaiten sekä hiiltä että ravinteita. Kun saadaan meidän maaperä huippukuntoon ja pahimmilla ongelma-alueilla lanta jalostettua lannoitetuotteiksi, palkintona on puhtaampi Itämeri ja ilmastopäästöjen väheneminen, lupaa Herlin.