Suomalaisyritys yritti viedä järeää sotilastavaraa Irakiin - ministeriö torppasi

Kenno Tech haki vientilupaa kehittämälleen Balpro Protector -järjestelmälle, joka antaa suojan jopa 155 millimetrin sirpalekranaatin sirpaleilta.

Ulkoministeriön mukaan vientilupahakemuksen kohdemaassa Irakissa käydään taisteluja monin paikoin ääriryhmien, kuten Isisin, ja hallituksen turvallisuusjoukkojen välillä. Tuhannet irakilaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa taistelujen vuoksi.

Puolustusministeri Jussi Niinistön allekirjoittamassa päätöksessä todetaan, että ”vientilupa myönnetään vain, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista, eikä vaaranna Suomen turvallisuutta.”

Kielteisessä päätöksessä on huomioitu erityisesti ulkoministeriön lausunto Kenno Techin lupahakemukseen liittyvistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista näkökulmista, joiden perusteella lupaa viennille ei voitu myöntää.

Ulkoministeriön lausunto ei ole julkinen, eikä ministeriöillä ole lupaa kommentoida yksittäisiä tapauksia. Ulkoministeriön asevalvonnan yksikön vastuuvirkamies Ilkka Rentola suostuu kuitenkin avaamaan Irakin tilannetta puolustustarvikkeiden viennin kannalta.

– Yleisellä tasolla voin sanoa sen, että olemme varovaisia, jos vastaanottaja on joku muu kuin Irakin hallinto tai puolustusvoimat. Jos vastaanottaja on yksityinen, voi olla, että aseet tai tarvikkeet välitetään eteenpäin. Irakin kaltaisissa maissa on aina iso riski, että tarvikkeet joutuvat vääriin käsiin, Rentola toteaa.

Myös epävakaille alueille voi saada vientiluvan

Kenno Techin vientilupahakemus koski siirreltävää Balpro Protector –sirpalesuojajärjestelmää.

Järjestelmän perustaan kuuluvat seitsemän kuuden metrin mittaista kennosuojaelementtiä, joilla voidaan rakentaa 72 metriä noin 2,4 metrin korkuista panssariseinää. Panssariseinän paloista voidaan rakentaa linnoitus, joka kestää järeääkin tulitusta.

Kenno Techin toimitusjohtaja Harri Pekkanen ei osaa tarkemmin eritellä, miksi heidän vientihakemuksensa hylättiin.

– Puolustusministeriö ei perustele kuin yleisellä tasolla, miksi hakemus hyväksytään tai hylätään, Pekkanen toteaa.

Pekkanen muistelee, että Irakin lupahakemuksessa vastaanottajana olisi ollut irakilainen öljy-yhtiö.

– Ymmärrämme, että arvioinnissa vaikuttaa paljon se, kuka on tuotteen loppukäyttäjä. Myös epävakaille alueille voi saada vientiluvan. Saimme puoltavan ennakkolausunnon vientiluvasta Mogadishuun (Somalian pääkaupunki), kun loppukäyttäjä olisi ollut Kirkon Ulkomaanapu.

Pekkasen mukaan turvallisuustilanne Mogadishussa heikkeni kuitenkin niin, että vientilupaa ei lopulta haettu.

Kenno Tech ei ole onnistunut viemään Balpro Protector –järjestelmiä vielä ulkomaille. Sirpalesuojaa käyttää tällä hetkellä Suomen Puolustusvoimat, jonka kanssa yhteistyössä koko järjestelmä on kehitetty.

Ulkomaille Balpro Protector -suoja päätyi kuitenkin vuonna 2013, kun Puolustusvoimat vei sen Libanoniin YK-joukkojen turvaksi.

– Silloin viennistä vastasi Puolustusvoimat. Me emme ole vielä päässeet vientiponnisteluissamme tilanteeseen, jossa voisimme toimittaa ministeriölle virallista loppukäyttäjäraporttia, Pekkanen summaa.

Päätös moniammatillisessa työryhmässä

Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Poutiainen painottaa, että puolustustarvikkeiden vientiluvista päätettäessä vaakakupissa painaa kokonaisarvio.

Päätöksiä valmistelee lakisääteinen maastavientiasioiden työryhmä, johon kuuluu edustajia puolustusministeriön ja ulkoasiainministeriön lisäksi tullista, Puolustusvoimista, poliisihallituksesta sekä suojelupoliisista.

– Kokonaisarviossa otetaan huomioon kohdemaa, loppukäyttäjä ja loppukäyttö sekä tietysti vietävien tuotteiden luonne. Näiden lisäksi lainsäädännön mukaan päätöksenteossa voidaan huomioida Suomen puolustusteollisuuden viennistä riippuvat kehittämisedellytykset, Poutiainen listaa.

Valtaosaan maista ulkoministeriö antaa hakemukseensa oman ulko- ja turvallisuuspoliittisen lausuntonsa. Laissa on kuitenkin määrätty niin, että aivan kaikkialle lausuntoa ei vaadita.

Ilman lausuntoa puolustusministeriö voi antaa luvan viennille Euroopan talousalueen maihin, Sveitsiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Uuteen-Seelantiin, Australiaan ja Japaniin.

Ulkoministeriön Ilkka Rentola toteaa, että monen maan kohdalla ulkoministeriön lausuntoon vaikuttaa erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat. Myös Irak kuuluu sellaisiin maihin.

– Irakissa uusi päätöslauselma tuli vuonna 2003, kun Saddam Hussein syrjäytettiin vallasta. Nykyisin sellaisten aseiden ja puolustustarvikkeiden vienti sallitaan, joita uusi hallinto tarvitsee.