Perhesuhteilla on merkittävä vaikutus siihen, miten turvalliseksi lapset kokevat olonsa. Jos lapsuus on turvaton, sen vaikutukset näkyvät vielä aikuisiälläkin. Lapset pystyvät itsekin vaikuttamaan turvallisuuden tunteeseensa, mutta päävastuu siitä on aikuisilla.
Turvaton lapsuus voi vaikuttaa aikuisiällä muun muassa työelämään ja ihmissuhteiden solmimiseen. Pahoja ongelmia lapsuudessaan kokeneet nuoret ja aikuiset usein kouluttautuvat vähemmän ja valmistuvat vähemmän ammattitaitoa vaativiin tehtäviin, mikä saattaa näkyä alempana tulotasona sekä epämääräisinä työsuhteina.
– Ongelmat lapsuudessa saattavat heijastua myös ihmissuhteisiin, sillä pitkäjänteisten ihmissuhteiden solmiminen voi olla vaikeampaa kuin henkilöillä, joilla on ollut turvallinen lapsuus, kertoo perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksesta.
Lasten emotionaalista turvallisuutta on tutkittu Suomen Akatemian lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS -tutkimusohjelmassa. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 64 lasta, jotka elävät haastavissa perhesuhteissa – esimerkiksi sijaisperheessä, väkivaltaisessa perheessä tai avioeroperheessä.
– Yksi tämän tutkimuksen keskeisistä viesteistä on, että perhesuhteet ovat erittäin tärkeitä sekä lasten että aikuisten hyvinvoinnin kannalta. Kun puhutaan perheistä, meidän on puhuttava myös lasten perheistä ja lasten näkökulmista.
Mitä turvallisuus on?
Turvallisuudentunne syntyy siitä, että lapsi voi luottaa vanhempiinsa ja sisaruksiinsa ilman pelkoa, perheen ilmapiiri on myönteinen, ja lapsi kokee voivansa vaikuttaa asioihin itsekin.