Toukokuun alussa vireille pantu lentoveroaloite on edennyt viimeiselle viikolleen. Kannatuksena lokakuussa kolminkertaistanut hanke kaipaisi kuitenkin vielä tuplamäärän allekirjoituksia edetäkseen eduskunnan käsittelyyn.
Lentoveroa ajavan kansalaisaloitteen aika käy vähiin. Toukokuussa vireille pantu aloite on kolminkertaistanut kannatuksensa lokakuun aikana, mutta eduskuntaan edetäkseen allekirjoitusten määrän pitäisi vielä kaksinkertaistua.
Eduskuntakelpoinen kansalaisaloite edellyttää 50 000 allekirjoitusta, ja lentoverolla niitä on kasassa noin 25 000.
Aikaa on ensi lauantaihin, 2. marraskuuta, saakka.
– Järjestelyyn on mennyt yllättävänkin paljon aikaa, vastaa Silja Jääskeläinen, yksi projektin pääpuuhaajista.
Lokakuun aikana aloitteen suosio on kuitenkin räjähtänyt: vielä kuun 11. päivä sillä oli vain reilut 7000 allekirjoitusta, mutta seuraavan viikon aikana määrä tuplaantui.
– Olemme panostaneet markkinointiin, ja saimme mukaan tekijöitä, jotka hallitsevat sometuksen paremmin kuin me nelikymppiset, Jääskeläinen naurahtaa.
Lentovero käytössä kuudessa EU-maassa
Suurimmassa osassa maailmaa lentäminen on toistaiseksi verovapaata, niin myös Suomessa. Siinä missä henkilöautojen polttoainetta verotetaan suomessa noin eurolla per litra, voidaan jumbojettejä tankata kerosiinilla maailmanlaajuisesti verovapaasti.
Lentoveroa ajavan kansalaisaloitteen esikuvana on Ruotsin malli. Sekin kohdistuu luonnollisesti matkustajaan, ja määrittyy lennon pituuden mukaan.
Ison-Britannian veromalli lasketaan paitsi pituuden, myös lentoluokan ja -tyypin mukaan. Näin ollen pienillä koneilla lentävät ykkösluokan matkustajat maksavat reissuistaan eniten.
Myös muissa lentoveromaissa, eli Ranskassa, Saksassa, Norjassa ja Itävallassa, vero määrittyy juuri lennon pituuden mukaan.
Maakohtainen vaiko EU:n kattava?
Eduskuntatasolla lentoverosta on väännetty muun muassa siitä näkökulmasta, tulisiko sen olla kansallinen vaiko koko EU:n kattava.
Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on torpannut ajatuksen kansallisesta lentoverosta, mutta suhtautuu myönteisesti ajatukseen koko EU:n yhteisestä veroratkaisusta.
– Uskoisin suurimman osan eduskuntaryhmästämme olevan tällä kannalla, vastaa MTV Uutisten haastattelema Timo Heinonen, yksi lentoveron näkyvimmistä kriitikoista.
Hän perustelee pelkästään Suomeen kohdistuvan veron kritiikkiä maantieteellisillä seikoilla.
– Kuten usein sanotaan, Suomi on Eurooppan nähden veden ympäröimä saari. Täältä ei pääse nopeasti pois kuin lentäen. En näe järkeväksi, että heikentäisimme kilpailuasetelmaani lentoveron tyyppisellä ratkaisulla.
Heinonen on skeptinen myös EU:n yhteisen veron suhteen.
– [Lento]verolla olisi suurin merkitys silloin, jos siitä saisi maailmanlaajuisen. Yhdysvaltain ja Kiinan kaltaiset talousmahdit tulisi saada säädöksiin mukaan.
"Epämiellyttäviä ratkaisuja haettava kaikilla elämänaloilla, eikä lentoliikenteen pidä olla tabu"
Keskustan Antti Rantakangas lukeutuu lentoveroa puoltaviin kansanedustajiin.
– Lentoliikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti, jolloin sen ilmastovaikutukset lisääntyvät. Näin kovenevat myös paineet sen aktiivisempaan verotukseen.
Hänkin kannattaa koko EU:n laajuista veroratkaisua.
– Unioni on sitoutunut myös muihin ilmastotavoitteisiin, ja minusta lentovero kuuluu samaan kategoriaan. EU:n tasolla on löydettävä vaihtoehtoisia tapoja liikkua, ja Suomi voisi olla tässä suunnittelussa aloitteellinen.
Yhdeksi konkreettiseksi ratkaisuksi Rantakangas esittää kerosiinin verottamisen ja uusiutuvien polttoainevaihtoehtojen subventoinnin.
– Ilmastosyyt pakottavat hakemaan epämiellyttäviä ratkaisuja kaikilla elämänaloilla, eikä lentoliikenteen pidä olla mikään tabu.
Suomi on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaa. Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) kuitenkin kesällä, ettei Suomi tule puheenjohtajakautenaan edistämään lentoveron käyttöönottoa. Lentoveroa ei ole myöskään merkitty hallitusohjelmaan.
"Varakkaat lentävät eniten"
Lentoveroaktivisti Silja Jääskeläinen ajaa ensisijaisesti Suomeen kohdistuvaa lentoveroa.
– Tietenkin haluamme asiaan myös EU:n laajuisen ratkaisun, mutta kansallinen vero on helpompi toteuttaa. Juuri julkaistun tutkimuksenkin mukaan suomalaisten lentopäästöt ovat asukaslukuun suhteutettuna maailman toiseksi korkeimmat. Se puoltaa kansallista ratkaisua.
Jääskeläinen ei niele esimerkiksi kokoomuksen Heinosen esittämää näkemystä, jonka mukaan lentovero osuisi pahiten pienituloisiin.
– Monissa ulkomaisissa veromalleissa on jo mukana progressio. Sitä paitsi varakkaammat ihmiset matkustavat jo nyt kaikkein eniten.
Anssi Kela ja Esko Valtaoja mukana kampanjassa
Allekirjoituksia lentoveron puolesta voi kirjoittaa vielä kolmen päivän ajan. 25 000 nimen kasaan saaminen siinä ajassa olisi melkoinen uroteko.
– Onhan tässä tosi kova kiire, toivomme huikeaa loppukiriä, Jääskeläinen sanoo.
Kansalaisaloitteen puolesta järjestettiin eduskuntatalon portailla mielenosoitus viimeksi perjantaina 25. lokakuuta. Toinen samanlainen on suunnitteilla tulevalle perjantaille.
Lisäksi useat julkimot ovat antaneet kasvonsa verokampanjalle.
– Lauluntekijät Anssi Kela ja Olavi Uusivirta, sekä tähtitieteilijä Esko Valtaoja, hän luettelee.