Suomalaisten kouluratsastajien Emma Kanervan, Henri Ruosteen ja Joanna Robinsonin tunnelmat hypähtivät keskiviikkona iltapäivällä korkealle Versailles'n palatsin puiston ratsastusareenalla. Ensin kolmikolle valkeni, että he pääsevät sittenkin kymmenen parhaan joukkuefinaaliin. Hetkeä myöhemmin varmistui Kanervan paikka henkilökohtaisessa loppukilpailussa.
Ruoste ja Robinson harmittelivat aiemmin päivällä ohjelmiensa virheitä. Edellispäivän vuorollaan virheettömästi ratsastanut Kanerva ei ollut aluksi uskoa, että suomalaisille tuli finaalipaikat sekä joukkue- että henkilökohtaisessa kilpailussa.
– En oikein voi käsittää, mitä tässä on tapahtunut. Onhan tämä aivan käsittämätöntä, Kanerva ihmetteli tilannetta, kun kilpailun viimeinen ratsukko oli vielä radalla.
Joukkue päätyi grand prix -karsinnassa yhdeksänneksi, ja kolmikon kilpailu jatkuu lauantaina grand prix specialilla.
Henkilökohtaisessa kilpailussa kuuden lohkon kaksi parasta ja sen jälkeen pistevertailun kuusi parasta selviytyivät 18 parhaan finaaliin. Kanerva oli 73,680 prosentin tuloksellaan pistevertailussa neljäs ja lohkojen kokonaisvertailussa 16:s.
Loppukilpailun grand prix -vapaaohjelma ratsastetaan sunnuntaina.
Hevosen kunto kohdillaan
Tilanne jännitti Kanervaa niin, että hän yritti olla ratsastusvuoronsa jälkeen laskeskelematta jatkomahdollisuutta.
– Vähän mietin, että on hienoa, jos joukkueena päästään jatkoon. Ajattelin sitten sen jälkeen katsoa, miten oman sijoituksen käy, Kanerva kertoi karsinnan toisen päivän tunnelmistaan.
– Lopulta tilanne alkoi jännittää kovasti, kun mahdollisuus päästä jatkoon alkoi olla lähellä.
Lopulta tuli aika sulatella tapahtunutta. Kanervan olo oli pitkään epäuskoinen.
– On oikeasti käsittämätöntä päästä olympiafinaaliin, Kanerva totesi.
Ratsastajalle saavutus on melkoinen, kun kilpailussa ratsastavat sekä miehet että naiset, ja kilpailijoiden ikähaitari venyy paristakymmenestä kuusikymppisiin.
Kanerva tunnusti, että finaalipaikka heltisi melkoisella täysosumalla. Samalla hän kiitteli Greek Air -ruunaa.
– Matkustaminen, valmistelut, hevosen saapuminen, hevosen kisapaikkaan totuttaminen ja kaikki osui kerrankin ihan nappiin. Myös hevosen kunto on kohdillaan, Kanerva ihasteli.
– Suorituksemme ei ollut ihan täydellinen, mutta aika lähellä.
Ruoste harmitteli virheitä
Henri Ruoste ratsasti Tiffanys Diamondilla 70,621 prosentin ohjelman. Ruoste käytti valmistautumisajan lähes viimeiseen sekuntiin, kun hän rauhoitteli jännittynyttä hevostaan.
Ruoste ratsasti tammalla vasta neljännen grand prix'n ja ohjelman jälkipuoliskoon tuli virheitä. Hän harmitteli virheitä ja epäili siinä vaiheessa jatkomahdollisuuksia.
– Tilanne olisi paljon parempi, jos en olisi tehnyt paria virhettä, Ruoste totesi.
Samalla Ruoste oli tyytyväinen siihen, miten kokematon hevonen selvisi valtavalla areenalla.
– Täytyy olla tyytyväinen siihen, että hevonen pystyi ottamaan apuja ja suorittamaan. Onnistuimme aika hyvin.
Lähtö oli vaikea, kun Tiffany pysähtyi areenalla ennen porttia. Edellispäivänä yhdysvaltalaisen Marcus Orlobin ratsu kääntyi kokonaan pois radalta.
– Yritin antaa siinä hevoselle aikaa niin paljon kuin mahdollista. Sitten radalle oli mentävä, kun aikaa oli jäljellä vain kahdeksan sekuntia.
Robinson ihasteli kokemusta
Ensimmäisissä arvokisoissaan kilpaillut Joanna Robinson ratsasti Glamouraline-tammalla 65,637 prosentin ohjelman. Ratsukolle tuli virheitä, mutta uudessa tilanteessa olisi ollut kohtuutonta odottaa kovin paljon parempaa.
– Hevonen mietti muutaman kerran, että mennäänkö oikeasti tonne. Siinä mielessä olen tyytyväinen, kun ei tullut kakkapysähdyksiä eikä mitään kauheita loikkia, Robinson pohdiskeli ohjelmaa.
– Mutta totta kai virheet harmittavat. Ei vain minulla kokemus riittänyt ennakoimaan niitä.
Virheet osuivat sik-sak-suunnanmuutoksiin ja laukanvaihtoihin.
– Näkyi kokemuksen puute. Sitä ei käy kiistäminen. Pitäisi olla parempi, mutta vielä en ollut, Robinson arvosteli ratsastustaan.
Samalla Robinson nautti olympiatunnelmista.
– On onnellinen olo. Ajattelin heti, kun tulin radalta, että oli tosi upea kokemus. Olen ratsastanut isoilla areenoilla esimerkiksi Aachenissa, mutta siellä ei ole samalla lailla yleisöä eikä paineita, Robinson korosti.
– Pyrin nauttimaan kilpailusta ja pääsinkin monessa kohtaa ratsastamaan hymyssä suin.