Lähes viidennes vuonna 1997 syntyneistä pojista on saanut rikostuomion tai rangaistusmääräyksen. Yleisimmät rikokset olivat liikenne- ja varkausrikoksia. Rikoksilla oli yhteys sekä vanhempien ongelmiin ja heikkoon koulutustasoon että huonoon koulumenestykseen.
Lähes joka viides vuonna 1997 syntyneistä pojista on saanut rikostuomion tai rangaistusmääräyksen, selviää THL:n tuoreesta raportista. Saman ikäisistä tytöistä tuomion tai rangaistusmääräyksen on saanut vain 5 prosenttia.
Aineiston viisi yleisintä rikosnimikettä olivat liikenneturvallisuuden vaarantaminen, näpistys, ajoneuvorikkomus, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja liikennerikkomus. Jos aineisto sisältäisi tiedot myös rikesakoista, liikenne- ja ajoneuvorikkomusten osuus olisi vielä suurempi.
Kaikkein pienin sukupuolten välinen ero oli varkausrikoksissa. Tytöistä 2,3 prosenttia ja pojista 2,9 prosenttia oli tuomittu varkausrikoksesta vähintään kerran.
Raportti: Eriarvoistuminen huolettaa
Raportissa kerrotaan, että vanhempien koulutuksella ja sosiaalisilla ongelmilla oli yhteys lasten rikollisuuteen. Vain peruskoulun käyneiden vanhempien lapsista vähintään rangaistusmääräyksen oli saanut 27 prosenttia pojista ja 10 prosenttia tytöistä.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsilla luvut olivat 12 ja kolme prosenttia.
Rikoskäyttäytyminen oli myös sitä yleisempää, mitä heikompaa koulumenestys oli. Merkittävä osa aineiston kaikista käräjäoikeustuomioista on annettu henkilöille, joiden peruskoulun keskiarvo oli alle seitsemän.
Niillä nuorilla, joiden keskiarvo oli yli yhdeksän, ei ollut vuoden 2015 loppuun mennessä kertynyt vielä yhtään käräjäoikeustuomiota.
Eriarvoisuuden lisääntyminen on raportin mukaan keskeinen ongelma.
Samalla, kun suurin osa Suomessa asuvista lapsista ja nuorista voi hyvin, haavoittuvista perheoloista olevilla on mielenterveysongelmia ja vaikeuksia kiinnittyä työelämään.
Tutkimuksessa seurattiin 58 802 vuonna 1997 syntynyttä.