Lähes puolet Luontosuhdebarometrin vastaajista kertoo, että heidän tietoisuutensa luontokadosta ja luonnon monimuotoisuudesta on kasvanut viime aikoina, esimerkiksi mediassa näkyvien juttujen kautta.
Suomalaiset ovat huolestuneempia maailman luonnon tilasta kuin Suomen luonnosta, selviää tuoreesta Luontosuhdebarometrista. Sen mukaan huoli maailman ja Suomen luonnon tilasta on kasvanut edellisestä, vuoden 2020 kyselystä.
Yli puolet vastaajista (56 prosenttia) kertoi olevansa huolestunut Suomen luonnon tilasta. Maailman luonnon tilasta huolissaan oli 80 prosenttia.
Luontokato nähdään yhä suurempana uhkana
Suomalaisen luonnon suurimpina uhkina vastaajat pitivät saastumista ja ympäristömyrkkyjä, ilmastonmuutosta, roskaantumista sekä luontokatoa. Luontokadon uhan merkitys oli noussut verrattuna ensimmäiseen kyselyyn.
Vastuu Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä on suomalaisten mielestä erityisesti jokaisella kansalaisella. Lisäksi vastuussa nähdään olevan valtion ja kunnan viranomaiset, yritykset, maanomistajat ja poliitikot.
Yli puolet kertoo toimivansa luonnon monimuotoisuuden puolesta muun muassa kuluttamalla ja syömällä luontoa huomioiden.
Vain kolme prosenttia vastaajista kertoi, ettei liiku luonnossa ollenkaan
Lähes puolet vastaajista kertoo, että heidän tietoisuutensa luontokadosta ja luonnon monimuotoisuudesta on kasvanut viime aikoina, esimerkiksi mediassa näkyvien juttujen kautta. Erityisesti yrittäjät ja alle 25-vuotiaat kertovat tietoisuutensa kasvaneen.
Suurin osa suomalaisista pitää puhdasta luontoa tärkeänä osana suomalaista identiteettiä. Vain kolme prosenttia vastaajista kertoi, ettei liiku luonnossa ollenkaan.
Kansallispuistoissa liikutaan harvemmin. Kuitenkin alle 25-vuotiaat aikuiset kertoivat merkittävästi lisänneensä liikkumista kansallispuistoissa sekä suojelu- ja retkeilyalueilla.
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskus Syken yhdessä tilaama selvitys toteutettiin kesäkuussa 2022 kolmatta kertaa. Aikaisemmin luontobarometri on toteutettu vuosina 2020 ja 2018. Kyselyn toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja kyselyn vastaajajoukko haettiin Cint-palvelun avulla.