Sulva on Suomen paras asuinalue

Helsingin Käpylälle raati antoi kunniamaininnan kestävästä, laadukkaasta ja monipuolisesta asuinympäristöstä. Sulva sai yleisöäänestyksessä joka neljännen äänen. Yli 10 prosentin ääniosuuteen ylsivät lisäksi Lauttasaari Helsingissä, Kiviniemen kylä Haukiputaalla ja Petosen-Saaristokaupungin aluekokonaisuus Kuopiossa. Ääniä annettiin yhteensä lähes 5 000.

Äänestyskohteina oli kaikkiaan 12 eri puolilla Suomea olevaa asuinaluetta, jotka valikoituivat keväällä niin ikään internetissä järjestetyn yleisöäänestyksen perusteella. Kilpailun asiantuntijaraati kävi paikan päällä arvioimassa kaikki alueet, ja ne esiteltiin syksyn aikana Joka kodin asuntomarkkinoissa. Suomen paras asuinalue -kilpailun asiantuntijaraadin puheenjohtajana toimi professori Aija Staffans Teknillisestä korkeakoulusta. Raatiin kuuluivat lisäksi yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriöstä, arkkitehti Esko Kahri ArkOpen Oy:stä, erikoistutkija, filosofian tohtori Marketta Kyttä Teknillisestä korkeakoulusta, diplomi-insinööri, tutkimusjohtaja Kimmo Rönkä Movense Oy:stä sekä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Asiantuntijaraadin mukaan hyvä asuminen voi toteutua monella tavalla. On kuitenkin tekijöitä, jotka käydyn kilpailun perusteella yhdistävät monia hyväksi koettuja alueita:

• - Hyvät alueet identifioituvat vahvasti. Niillä on tunnistettavia kulttuurihistoriallisia, usein joko maisemaan tai rakennustapaan liittyviä ominaisuuksia, joita asukkaat arvostavat.
• - Hyvillä alueilla ihmiset tuntevat toisensa, vastaantulevia tervehditään ja lapset voivat turvallisesti kulkea ympäristössään.
• - Hyvää aluetta vahvistavia ja yhdistäviä tekijöitä ovat kaikkien ulottuvilla olevat lähipalvelut. Myös koulut, kirkot ja vaikkapa ravintolat vahvistavat omalla tavallaan paikallisyhteisöä – tätä ominaisuutta arvostetaan niin kaupungeissa kuin pienemmillä paikkakunnilla.
• - Hyvään asumiseen kuuluu myös yhteys luontoon. Rannat ja puistot, vehreys ja virkistäytymisen mahdollisuus mainitaan usein asukkaiden perusteluissa.

"Kaikilla loppukilpailun alueilla nämä myönteiset ominaisuudet olivat läsnä, hieman erilaisin painotuksin, mutta kuitenkin tunnistettavasti", toteaa raadin puheenjohtaja Aija Staffans.

Suomen paras asuinalue -kilpailun toteuttaneen Hyvä asuminen 2010 -kehitysohjelman tavoitteena on vahvistaa asumisen roolia kansainvälisenä kilpailutekijänä, liiketoiminnan osana ja monitieteellisenä tutkimusalueena. Ohjelman visiona on tehdä Suomesta asumisen mallimaa, jossa asuntomarkkinat toimivat aidosti asukkaiden ehdoilla. Ohjelmaa koordinoi Suomen Kiinteistöliitto.

Sulva – kotiseuturakkauden ylittämätön saavutus

Sulva on idyllinen suomenruotsalainen kylä Vaasan naapurikunnassa Mustasaaressa. Runsaan 1 700 asukkaan alueen ytimen muodostaa Stundarsin museoalue ja käsityöläiskylä, jonne on siirretty lähiseuduilta kuutisenkymmentä vanhaa asuinrakennusta. Niistä osa on museokohteina, osa on kunnostettu rakennusperinteitä kunnioittaen vastaamaan nykypäivän asumisvaatimuksia. Sulvan kylän kaavoitetuilla alueilla on pientaloasuntoja eri vuosikymmeniltä. Kyläidylli oli uhattuna 1970-luvulla, kun alueelle oli tarkoitus kaavoittaa kerrostaloja. Asukkaiden noustua vastarintaan kaavaehdotus hylättiin, eikä kylässä ole nykyisin yhtään asuinkerrostaloa.

Sulva on palveluiltaan varsin omavarainen. Sekä kaupalliset että kunnalliset palvelut ovat lähietäisyydellä kylän keskustassa, jossa on esimerkiksi kirjasto, terveysasema, pankki, useita ravintoloita ja muita liikkeitä. Sulvassa on ruotsinkielinen ala-aste ja päiväkoti. Kymmenen kilometrin päässä on suomenkielinen ala-aste. Vahva talkoohenki on osaltaan turvaamassa alueen monipuolisia lähipalveluita. Esimerkiksi uimala on rakennettu kyläläisten yhteisvoimin. Vaasan palvelut, työpaikat ja lentokenttä ovat 15-20 minuutin ajomatkan päässä.

Sulvan tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Stundarsin lisäksi vuodelta 1786 oleva puukirkko ja ikivanhan meteoriittikraatterin päälle syntynyt Söderfjärdenin viljelyalue.

"Sulva on kotiseuturakkauden ylittämätön saavutus. Historiasta ja perinteistä on luotu tulevaisuus panostamalla monin eri tavoin asuinympäristön viihtyisyyteen. Kaikessa tekemisessä tavoitellaan huippulaatua ja se myös näkyy. Kyläyhteisö on iloinen, ahkera ja luokseen kutsuva. Yhteishenki on lämmin ja iloinen", kilpailun asiantuntijaraadin jäsenet toteavat.

Raadin mielestä Sulvan kehittämishaasteena on vanhan kylämiljöön ja uusien alueiden niveltäminen nykyistä paremmin toisiinsa.

Käpylä - laadukasta asumista vuosikymmenestä toiseen

Kilpailun asiantuntijaraati päätti antaa kunniamaininnan helsinkiläiselle Käpylän kaupunginosalle. Se on raadin mielestä mainio esimerkki siitä, kuinka eri vuosikymmeninä on eri rakennustyyleillä saatun aikaan hyvää asuinympäristöä. Noin 8 000 asukkaan Käpylä tunnetaan erityisesti Puu-Käpylästä, joka rakennettiin 1920-luvulla työväen hellahuone- ja puutarhatilkku-asunnoiksi. Nykyisin Puu-Käpylää pidetään kaupunkimaisen pientaloasumisen mallialueena, jossa voidaan viettää vuorovaikutteista urbaania kyläelämää. Käpylän monipuoliseen rakennuskantaan kuuluu myös maamme huippuarkkitehtien suunnittelemia asuinkortteleita eri aikakausilta, esimerkiksi Olympiakylä, Kisakylä ja ns. Käärmetalon kortteli.

Lisätietoja:

Aija Staffans, kilpailuraadin puheenjohtaja, 040 516 4142, aija.staffans@hut.fi
Markku Rantama, kilpailuraadin sihteeri, 050 505 2990, markku.rantama@kiinteistoliitto.fi
Marjukka Vainio, viestintäpäällikkö, Suomen Kiinteistöliitto, 050 347 6233, Marjukka.vainio@kiinteistoliitto.fi

Suomen paras asuinalue -kilpailun yleisöäänestys

Osuudet annetuista äänistä:

26 % SULVA, Mustasaari
12 % LAUTTASAARI, Helsinki
11 % KIVINIEMI, Haukipudas
11 % PETONEN-SAARISTOKAUPUNKI, Kuopio
8 % PORT ARTHUR, Turku
6 % NAANTALIN KESKUSTA
5 % KARTANONKOSKI, Vantaa
5 % HERVANTA, Tampere
5 % MYLLYMÄKI, Hämeeenlinna
4 % ETU-TÖÖLÖ, Helsinki
4 % TAPIOLA, Espoo
3 % KÄPYLÄ, Helsinki

Ääniä annettiin yhteensä 4 988 kappaletta.

Lue juttu Sulvan kylästä

(JKA 8.12.2006)