Ohjaus ja tuotanto: Jan De Bont. Käsikirjoitus: Randall McCormick ja Jeff Nathanson. Kuvaus: Jack N. Green, A.S.C. Leikkaus: Alan Cody. Lavastus: Joseph Nemec III ja Bill Kenney. Pääosissa: Sandra Bullock, Jason Patric, Willem Dafoe, Temuera Morrison, Brian McCardie, Christine Firkins.
Hollantilaissyntyinen kuvaajasta Hollywood-ohjaajaksi kavunnut Jan De Bont uusintaa Speedin kakkososassa pitkälti ykkösosalle menestyksen tuoneen kaavan. Vauhtia ja jännitystä tihkuu riittämiin ja tyhjänpäiväinen ammuskelu ja turpaan leipominen pysyy minimissä. Jatko-osa jää kuitenkin mahtavista kulisseistaan huolimatta niin jatko-osien tapaisesti edeltäjiensä varjoon. Turhan tarinapuolen selittämisen lisäksi henkilöt eivät kehkeydy kovinkaan kiinnostaviksi. Ykkösestä jatkanut Sadra Bullock ei jaksa yksin kun hänet vielä jätetään paitsioon pitkäksi toviksi.
Sandra esittää edelleen Annieta, joka on kaapannut uuden poikaystävän Keanu Reevesin ykkösosassa esittämän ja kakkososassa hylkäämän kytän tilalle. Poliisi se on tämäkin ja nyt Alex (Patric) haluaa kuskata nuorikkonsa Karibianristeilylle. Homman pilaa kuitenkin mistälie kupariluuvalosta kärsivä ja sitä myöten höynähtänyt laivojen tietokonejärjestelmäekspertti Geiger (Dafoe), joka haluaa nyt kostaa kaikille pihan pojille ottamalla haltuunsa risteilyaluksen.
De Bont on siis kasvattanut panoksia jatko-osien tapaan ja vaihtanut linja-auton reippaan kokoiseksi risteilykiuluksi. Mies saakin aikaan muhevia jännityksen väristyksiä laivan törmäillessä vailla ohjausta ja lähestyvän lopulta vilkasta lomarantaa. Miten pantaisiin suut Helsingin kauppatorilla jos villiintynyt uiva kerrostalo olisi painamassa kohti Senaatintoria.
Vauhdissa ja jännityksessä siis tavaraa riittää, mutta henkilöyt ovatkin sitten valjuuntuneet reippaasti sitten ykkösosan, De Bontilla lienee mennyt kaikki aika stunttien järjestelemiseen. Bullock on oma hyvä komiikkaa tihkuva itsensä, mutta tarina unohtaa hänet laivan uumeniin liian pitkäksi aikaa.
Jason Patric on taas kuin seipään niellyt verrattune Reevesiin ja hän ei oikein saa rooliinsa potkua. Willem Dafoe ei myöskään oikein saa pahan pojan osaansa kulkemaan, mies on ehkä näytellyt liikaa taide-elokuvissa saadakseen sarjakuvamaiset hahmot toimimaan.
Speed 2 on ehdoton vauhtipaketti, mutta keskittyy lopulta kuitenkin kaikkien kakkososien perushomaan. Rahantekoon.
Teksti: Jari Rantala