Uudet hyvinvointialueet pitävät sisällään myös pelastustoimen, mikä ei ole innostanut läheskään kaikkia pelastuslaitoksia. Osa katsoo, että sote-uudistus on tehty sosiaali- ja terveyspuolen ehdoilla ja pelastuslaitos on jäänyt lapsipuolen asemaan. Myöskään uudet hyvinvointialueet rajoineen eivät ole saaneet yksituumaista innostusta aikaan.
– Meiltä lähti kolme kuntaa ja kahdeksan paloasemaa tai muuta yksikköä osaksi toista hyvinvointialuetta. Onhan tämä jakanut mielipiteitä, myöntää päivystävä palomestari Joonas Nuolioja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.
Asia on puhuttanut etenkin, koska monet paloasemista sopisivat etäisyytensä puolesta paremmin vanhan pelastuslaitoksen alaisuuteen. Nyt raja on piirretty kahden maakunnan väliin monen mielestä keinotekoisesti.
– Lähdemme jatkossakin suorittamaan tehtävää Alaveteliin viidentoista kilometrin päähän, vaikka se kuuluu nyt toisen pelastuslaitoksen alaisuuteen.
Heille, jotka palveluja tarvitsevat, muutoksilla ei ole merkitystä.
– Aina lähin yksikkö lähtee apuun, siitä ei tarvitse olla huolissaan, rauhoittelee Nuolioja.
Rahanjako uusiksi
Uusi Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos on siis kolmen kunnan verran pienempi kuin ennen. Samalla sen rahoituksesta suli pois neljäsosa. Entinen 8,5 miljoonaa euroa on nyt 6,5 miljoonaa. Nyt mietitään, miten jatkossa selvitään.
– Meillä olisi tarpeita uusia öljyntorjunta-aluksia, mutta rahaa ei ole. Yhtä alusta yritetään nyt jonkinlaisella tekohengityksellä pitää kunnossa. Uusi F-luokan alus maksaa tänä päivänä kaksi miljoonaa euroa, kertoo Nuolioja.
Uusien pelastuslaitosten rahoitus perustuu asukasmäärään, asukastiheyteen ja alueen riskiarvioihin. Keski-Pohjanmaalle riskiperusteista rahaa ei herunut juurikaan, vaikka suuri kemian teollisuuden keskittymä sijaitsee naapurissa. Syynä on suurteollisuuden keskittymä. Jos tehtaita olisi siellä täällä ripotellen, tilanne olisi toinen.
– Riskiperusteisessa rahanjakamisessa on valuvirhe. Se näkyy teollisuuden riskiarvioissa ja toisaalta merellisten toimien kuten öljyntorjunnan kohdalla, sanoo vs. pelastusjohtaja Jouni Leppälä.
Päivystävä palomestari Nuolioja tietää, että lähellä sijaitseva suurteollisuusalue vaatii pelastuslaitokselta paljon.
– Siellä on useita erityistä vaaraa aiheuttavia kohteita, mitkä työllistävät meitä paljon ja myös aiheuttavat varautumisen näkökulmasta erikoiskaluston hankkimista. Puhutaan erityisesti vaarallisten aineiden torjunnasta, huomauttaa Nuolioja.
Öljyntorjunta omista rahoista?
Myöskään merellisestä toiminnasta ei makseta extraa. Kuivalla maalla oleva pelastuslaitos saattaa saada enemmän rahaa kuin rannikolla sijaitseva pelastuslaitos, jolle kuuluu saariston pelastustehtävät ja öljyntorjunta.
–Aikaisemmin öljynsuojarahasto on maksanut avustuksia öljyntorjuntaan, mutta nämä rahat poistuvat nyt. Se toiminta menee nyt ihan puhtaasti meidän omista rahoista, sanoo Leppälä.
Uusi hyvinvointialue avustaa pelastuslaitosta ensimmäisenä vuonna, jotta hommat saadaan pyörimään, mutta rahaa puuttuu sieltäkin. Puuttuva kaksi miljoonaa maksetaan kuitenkin pelastustoimelle.
– Kun sielläkin laskennallinen rahoitus on 20 miljoonaa miinuksella, niin kyllä kokonaisuus on aika lailla kaukana todellisuudesta, kritisoi Leppälä.
