Sihvonen: Pohjoisen huutolaissakki hämillään Stiga-pöytälätkästä – SM-liigassa loistaa täysin suvereeni pelaaja

Sarjojen tilanteet

Kolmella voitolla pääsee jatkoon. Lukko johtaa voitoin 2-0 Ilvestä, samoin HIFK 2-0 Kärppiä. Tappara-KalPa on 1-1, samoin TPS-Pelicans 1-1.

Positiiviset yllätykset

HIFK oli – koronakaranteenin tiimoilta – kysymysmerkki. Mikä on joukkueen pelivalmius? Se on osoittautunut varsin hyväksi. Vai onko?

HIFK pelaa komeaa aggressiivista kiekkokontrollijääkiekkoa, melkeinpä eräänlaista Stiga-pöytälätkää, joka vaatii, että pelaajien keuhkot ovat hyvässä kunnossa. Mielestäni se, että Kärpät sai kirivaihteen päälle kummankin ottelun kolmannessa erässä, ei ollut merkki HIFK:n voimien hyytymisestä, vaan siitä normaalista kulusta, jossa peli varaa takaa-ajajalle aina joitakin saumoja palata pelaamaan voitosta.

LUE MYÖS: Tähtivahti Eero Kilpeläinen sähläsi pahemman kerran – dramaattinen käänne myös toisessa SM-liigan puolivälieräpelissä

Se palkitaan sittenkin! Ai mikä? No se, että KalPa oli kaikista liigajoukkueista se, joka pelasi läpi runkosarjan eniten yhtä ja samaa pelitapaa ilman kokeiluja ja muutoksia sinne tänne. Nyt se kantaa hedelmää siten, että päävalmentaja Tommi Miettisen suhteellisen nimetön pelaajisto ylittää pudotuspeleissä omaa pelaajasummansa tason.

Kritiikin paikka

Kärpät oli kaksi kertaa kuin pohjoisen huutolaissakki Helsingin valoja ihmettelemässä molempien ottelujen alussa. Pikkupetojen pelitapa ontuu edelleen, koska se on ollut muutosvalmentamisen tilassa eikä sitä vieläkään ole säädetty kuntoon. Esimerkki: jos syöttö joskus saadaankin ylös ”repivälle hyökkääjälle”, tämä seisoo suorin polvin – eikä ehdi mukaan prässäämään.

Kahteen otteeseen Kärpät piristyi ottelujen lopussa, mutta se muutos tuli enemmän mentaalipuolen kuin taktiikan kautta. En kuitenkaan pidä mahdottomana, että Kärpät vielä pelaa ensi sunnuntaina taas Helsingissä HIFK:n vieraana.

Tappara pelasi ensimmäisen ottelunsa KalPaa vastaan jauhaen ja paljon trapia viljellen. Jostain syystä päävalmentaja Jussi Tapola päätti muuttaa pelisuunnitelmaa toisen matsin alkuun. Hän kaivoi seuran uuden ajan rautakorpelaisen prässipelitavan jälleen esiin yön yli nukuttuaan ja ”viisastuttuaan”. Ja KalPallehan se sopi oikein hyvin.

Juttu jatkuu videon alla. 

Ilveksellä ei ole ollut oikeastaan mitään jakoa Lukon kanssa. Ilves on aivan kuin myöntänyt Lukon paremmuuden ja tyytynyt pelaamaan keskialueen sumppua. Se ei ole virhe, mutta yhtälö ei toimi, sillä tupsukorvat eivät kykene itse viljelemään juuri ollenkaan kiekkokontrollia.

Pelaajien parhaimmistoa

Suurimman vaikutuksen tähän mennessä on tehnyt Pelicansin Iikka Kangasniemi – etenkin ensimmäisessä TPS-ottelussa, mutta hän pelasi varsin hyvin myös jälkimmäisessä matsissa.

Lukon puolustaja Robin Press on täysin suvereeni pelaaja Ilvestä vastaan. Hänen maalinsa toisessa matsissa tamperelaisia vastaan (video pääkuvassa) oli lähes tulkoon kuin isien ja poikien leikkipelistä.

Toinen vahva ulkomaalaispelaaja on ollut KalPan Jeremy Bracco, hän pelaa vaihdosta toiseen jämäkästi. Braccon vahvuus on pelin tekemisen puolella ja jatkuvassa läsnäolossa pelitilanteissa. Myös hänen potkulautatekniikkansa luistelussa hivelee silmää.

Myös KalPan Aapeli Räsänen on ollut hyvä. Siinä Tapparan oma koira puree kirvesrintoja tämän tästä. Räsänen on pelannut paitsi luotettavasti myös oivaltaen.

Mitä ihmettä -kategoria

C Moren ykkösselostaja Jani Alkio löysi rinnalleen huikean kommentaattorin, Sami Kapasen. Oli suuri nautinto kuunnella tätä kaksikkoa Tappara-Kalpa-ottelussa.

Alkio juoksutti peliä, peluutusta, ymmärsi hyvin itse peliä – ja Kapasen milloin mihinkin kohdistuvat lisähuomiot toivat valtavaa lisäarvoa jopa kaltaiselleni kokeneelle jääkiekkoanalyytikolle. Kaksikko ei puhunut yhtään pehmoisia, vaan koko ajan täyttä asiaa. Tätä lisää, kiitos!

Tätä odotan

Odotan suurella mielenkiinnolla, riittääkö TPS:n päävalmentaja Raimo Helmisellä ja Pelicansin päävalmentaja Tommi Niemelällä pokka katsoa puolin ja toisin kortit loppuun asti niin kuin ne ovat nyt jaettu. Runkosarjassa TPS ja Pelicans pelasivat monia joukkueita vastaan tiiviin viisikon pitävän peliotteen lätkää.

Vaan keskenään nämä kaksi joukkuetta pelasivat runkosarjassa nuorten miesten jatkuvan liikkeen lätkää – ja sitä samaa on nyt menty kaksi puolivälierämatsia, hellurei! En niinkään Helmiseltä odota tähän mitään merkittävää muutosta, mutta mitä tekee Niemelä? Jos näin jatketaan sarjan loppuun asti, sarjan häviävä päävalmentaja – kumpi tahansa heistä – saa lopun elämäänsä miettiä, olisiko sittenkin pitänyt tehdä jotain.