Varautumisen ministerityöryhmä linjasi tänään, että polttoaineen jakeluvelvoitetta lasketaan väliaikaisesti.
Varautumisen ministerityöryhmä päätti tänään kokouksessaan noin 850 miljoonaan suuruisista toimista, joiden tavoitteena Suomen irtautuminen venäläisestä energiasta, ja energian saatavuuden turvaaminen.
Polttoaineen jakeluvelvoitetta lasketaan väliaikaisesti 7,5 prosenttiyksiköllä tälle ja ensi vuodelle, kertoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kokouksen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Vetoan kyllä vahvasti toimijoihin, että se näkyy pumppuhinnassa.
Alentamisen arvioidaan vaikuttavan dieselin pumppuhintaan noin 12 senttiä litralta.
Jakeluvelvoite tarkoittaa, että liikennepolttoaineen jakelijoilla on velvoite toimittaa vuosittain kulutukseen vähimmäisosuus uusiutuvia polttoaineita.
Vuonna 2021 jakeluvelvoite oli 18 prosenttia. Velvoite nousee vuosittain siten, että vuonna 2029 jakeluvelvoite on 30 prosenttia, ja vuonna 2030 34 prosenttia.
Lintilän mukaan jakeluvelvoitetta lasketaan polttoaineen hinnan nousun hillitsemiseksi.
– Kaikki ovat huomanneet, mitkä polttoaineiden hinnat tällä hetkellä ovat. Valitettavasti ei ole näkyvissä, että polttoaineiden hinnat tulisivat lähiaikoina laskemaan, päin vastoin.
Ympäristöministeri Emma Karin (vihr.) mukaan jakeluvelvoitteen laskeminen ei muuta hallituksen ilmastopolitiikan suuntaa.
– Hallituksen ilmastotavoitteet ovat samat. Se, että tehdään väliaikaisia muutoksia, ei muuta hallituksen ilmastopoliitikan suuntaaa. Itse asiassa vauhtia tällä hetkellä kiihdytetään.
LNG-terminaalilaiva vuokralle
Suomi varautuu Venäjältä tulevien kaasutoimitusten loppumiseen vuokraamalla LNG-terminaalilaivan yhdessä Viron kanssa.
Laiva on tarkoitus saada käyttöön jo ensi talveksi.
LNG on nestämäistä maakaasua.
– Ukrainassa käytävän sodan seurauksena meidän on varauduttava myös kaasun tuonnin katkeamiseen. Kelluva LNG-terminaali on vaikuttava keino turvata muun muassa teollisuutemme kaasunsaanti, Lintilä sanoo.
Lue lisää: Sitra varoittaa syvästä energiakriisistä Venäjän hyökkäyksen takia
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan LNG-terminaalilaivan lopullinen sijoituspaikka on Etelä-Suomessa yhdistettynä maakaasun siirtoverkkoon.
Laiva sijoitetaan ensi talveksi Paldiskiin, jos sataman rakentamistyöt Suomessa eivät toteudu siihen mennessä.
Lintilän mukaan huoltovarmuuskeskus aikoo lisäksi varmistaa yhdessä kaupallisten toimijoiden kanssa, että Suomessa on tarpeeksi turvetta seuraavaa lämmityskautta varten.
"Pitäisi luottaa siihen, että vivutusvaikutus on positiivinen"
Noin 850 miljoonan suuruisten toimien vaikutuksia julkiseen talouteen ei Lintilän mukaan ole selvitetty.
– Näistä osa on tietysti kehyksen ulkopuolisia ja osa on kehysriihessä päätettyjä investointeja. Tietysti pitäisi luottaa siihen, että vivutusvaikutus on positiivinen.
Varautumisen ministerityöryhmä asetettiin maaliskuussa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi.
Ministerityöryhmän tehtävänä on seurata Ukrainan sodan vaikutuksia Suomeen, ja linjata esimerkiksi tarvittavista toimista huoltovarmuuteen liittyen.
Työryhmän puheenjohtaja on valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.)