SDP:n Rinne MTV:n nettivieraana: Hallitus tekee menneisyyden koulutuspolitiikkaa

Satavuotias Suomi on monella tavalla menestystarina. Menneisyyden maasta, jossa yksilön menneisyys tai varallisuus määritti yksilön mahdollisuudet, tuli yhteistyöllä moderni yhteiskunta, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Olemme maailman paras maa monella mittarilla. SDP haluaa jatkaa menestystarinan rakentamista. Me emme halua purkaa hyvinvointivaltiota - me haluamme kehittää sitä.

Suomalainen menestystarina on rakennettu koulutukseen panostamalla kaikilla tasoilla. Se on tarkoittanut mittavia panostuksia varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukioihin ja ammattikouluihin sekä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Suomalainen visio on ollut, että osaamisemme kasvaa jatkuvasti; että seuraava sukupolvi osaa ja tietää enemmän kuin edellinen.

Olemme ymmärtäneet - tai siis suurin osa Suomessa on ymmärtänyt - että Suomi ei voi menestyä, jos osaamisemme ei kasva. Menestys ei tule ennen osaamista missään muualla kuin sanakirjassa ja Sipilän hallitusohjelmassa.

Talouden heikko tilanne viimeisen kymmenen vuoden aikana on johtanut liian suuriin leikkauksiin koulutuksesta. Tämä pitää sanoa rehellisesti.

Leikkaukset ovat vaurioittaneet koulutusjärjestelmän kykyä tuottaa kasvua. Puolueet näkivät, että koulutuksesta leikkaaminen on tulevaisuuden kannalta tuhoisaa ja typerää politiikkaa. Siksi ennen viime vaaleja annettiin koulutuslupaus.

Jokainen puolue sitoutui siihen, että koulutuksesta ei enää leikata. Jokainen puolue, eli siis myös Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset. Juha Sipilä ja Alexander Stubb hymyilivät autokauppiaan hymy kasvoillaan ja käsissä oli kyltti, jossa luki: ”Koulutuksesta ei leikata.” Nämä puolueet pettivät antamansa lupauksensa. Tämän selvemmin asiaa ei voi vääntää rautalangasta.

Mitä koulutuspolitiikassa on sitten tapahtunut vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen? Mitä Sipilän oikeistohallitus on saanut koulutuspolitiikassa aikaan?

Sipilän hallitus on leikannut varhaiskasvatuksesta. Työttömien perheiden lapset on rajattu ulkopuolelle. Perusopetuksesta on leikattu tasa-arvoa ja laatua parantavia rahoja. Se tarkoittaa sitä, että erityistukea tarvitsevien lasten edellytyksiä oppia on heikennetty rajusti. Tällainen järjetön politiikka lisää koulutuksen eriarvoisuutta. Koulutuspolitiikan pitäisi päinvastoin vähentää eriarvoisuutta. Tätä SDP ja asiantuntijat kannattavat.

Lasten lisäksi myös nuoret kärsivät Sipilän hallituksen kokoomuslaisesta koulutuspolitiikasta. Yli 200 miljoonan euron leikkaukset ammattikoulutukseen ovat käytännössä johtaneet lähiopetuksen vähenemiseen. Ammattikouluissa käydään yt-neuvotteluita, opettajia vähennetään ja oppiminen edellytykset heikkenevät.

Yliopistot ja korkeakoulut ovat yhteiskunnan omatunto. Ne ovat paikkoja, joissa usko tieteeseen ja edistykseen voittavat välinpitämättömyyden. Tulevaisuus tapahtuu ja elää yliopistoissa. Sipilän hallituksen korkeakouluista leikkaamat rahat ovat tarkoittaneet tuhansien ihmisten työpaikkojen menetyksiä. Papereita ei saa ulos ja opetuksen laatu yliopistoissa on kärsinyt. Tämä on kestämätöntä ja typerää politiikkaa.

Kaikkien näiden järjettömien leikkausten rinnalla hallitus on samaan aikaan keventänyt rikkaiden verotusta ja heikentänyt hyvinvointivaltion kykyä uudistua ja vahvistua.

Hallitus joutuu vastaamaan muun muassa näihin kysymyksiin ensi viikolla käytävässä välikysymyskeskustelussa. SDP:n ja muun opposition välikysymys koskee eriarvoisuuden kasvua koko yhteiskunnassa. Koulutus on tässä suuressa roolissa Suomen tulevaisuuden kannalta. Selitykseksi ei riitä, että nyt uudistetaan. Leikkaus ei ole uudistus. Leikkaus on leikkaus.

Millaisen perinnön Sipilän hallitus sitten on jättämässä lapsille, nuorille ja tuleville päättäjille?

Hallituksen sivistyspolitiikka on ajautunut umpikujaan. Sipilän hallitus tekee menneisyyden politiikkaa ja pelaa käsittämätöntä uhkapeliä nuorten ihmisten tulevaisuudella ja samalla kansakunnan tulevaisuudella.

Vuonna 2015 alkanut talouskasvu on vahvistunut. Nyt Sipilän hallituksen on aika tehdä täyskäännös politiikassa. Se tarkoittaa panostuksia koulutukseen, osaamiseen ja eriarvoistumisen vähentämiseen. Kasvun ja osaamisen pitää hyödyttää kaikkia ihmisiä Suomessa - ei vain harvoja ja valittuja.

Hyvinvointivaltio on tulevaisuuden yhteiskuntamalli. Siksi sitä pitää kehittää ja uudistaa, ei leikata ja purkaa.