USA 2000. Ohjaus: Robert Zemeckis. Käsikirjoitus: Clark Gregg. Kuvaus: Don Burgess, A.S.C. Leikkaus: Artur Schmidt. Lavastus: Rick Carter, Jim Teegarden. Musiikki: Alan Silvestri. Tuotanto: Steve Starkey, Robert Zemeckis, Jack Rapke. Pääosissa: Michelle Pfeiffer, Harrison Ford, James Remar, Miranda Otto, Victoria Bidewell. Kesto: 131 min.
Ohjaaja Robert Zemeckis loikkasi megamenestykseen mainiolla Paluu tulevaisuuteen -trilogiallaan (1985-1990), mutta lopullinen arvostus ja kasa Oscareita kohtasi miehen elokuvalla Forrest Gump (1994). Zemeckisin edellinen, Jodie Foster tähtenään tuikkinut loistava Contact (1997) koki amerikoissa varsin hiljaisen vastaanoton. Amerikkalaisille hankalia uskonasioita varsin rohkeasti käsitellyt scifi-teos jäi ihmeellisesti noteeraamatta myös elokuva-akatemialta. Nyt ohjaaja on valinnut toteutettavakseen varsin toisenlaisen haasteen, psykologisen trillerin, jossa ei pahemmin pääse tehosteilla ja vauhdilla pröystäilemään. Salaisuuksia pinnan alla elokuvasta huokuukin Alfred Hitchcockin henki hämmennettynä ripauksella yliluonnollisuutta. Tuloksena on tehokas jännäri, joka pitää otteessaan.
Michelle Pfeiffer esittää Claire Spenceriä, sellon soiton jättänyttä kotirouvaa, professori Norman Spencerin (Ford) vaimoa. Claire kärsii vieläkin vuoden takaisen lähes kohtalokkaan autokolarin jälkimainingeista ja viettää päiviään yksin isossa talossa tyttären muutettua yliopistopaikakkunnalleen ja professorin kuluttaessa aikaansa työssään. Claire alkaakin kuulla asioita ja nähdä näkyjä, mitä edesauttaa uusien naapurien mystinen käytös. Vyyhti paisuu alkaakseen selvitä varsin yllätyksellisesti ja tehokkaasti.
Elokuvan tapahtumat kerrotaan Clairen näkökulmasta. Michelle Pfeifferin loistavan roolityön avulla katsoja sukeltaa Clairen maailmaan, joka alkaa näyttää melkoisen turvattomalta. Zemeckisin kärsivällisyys on ihailtavaa. Hän tihentää jännitystä mestarillisesti ja kuljettaa katsojaa kuin pässiä narussa. Pelko ja jännitys on läsnä kaikkialla, eikä sitä laukaista ennen kuin se on äärimmillään.
Pfeiffer tulkitsee Clairen sekavaa maailmaa mallikkaasti viuhtoen tunnetilasta toiseen alitajuntansa riivaamana. Myös Harrison Ford on mainio poikkeuksellisessa roolissaan yksityisen menneisyytensä salaavana professorina.
Suurtuotantoja paljon tehtaillut Robert Zemeckis on päässyt nautiskelemaan pienen jännärinsä kanssa ja tehnyt siitä tehokkaan esikuvilleen kunniaa tekevän elokuvan. Salaisuus pinnan alla on tohokas syysiltojen piristäjä.