Pohjoismaiden pääministerit ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz tapaavat tänään Tukholmassa. Vaikka asialistalla on talouskysymyksiä, tärkeimmäksi nousee Ukrainan vaikea tilanne, ja Venäjän vaikutusyritykset Euroopassa.
Pohjoismaiden viiden pääministerin yhteiskokoontumiset eivät ole tavatonta, mutta tänään mukana Tukholmassa on EU:n raskainta sarjaa.
Saksan liittokansleri Olaf Scholzin kanssa keskustellaan taloudesta, luultavasti ainakin vihreästä siirtymästä, ja kuusikko myös vierailee Nokian kilpailijan Ericssonin pakeilla.
Mutta akuutein aihe isännän Ulf Kristerssonin, Tanskan Mette Fredriksenin, Norjan Jonas Gahr Stören, Petteri Orpon, Islannin Bjarni Benediktsonin ja liittokansleri Olaf Sholtzin pöydällä ovat Ukraina ja Venäjä.
Ukraina kärsii kroonisesta ase- ja ammuspulasta, eikä se tahdo löytää rintamille riittävästi miehiä ja naisia aseisiin. Nyt Venäjä hyökkää koillisessa Harkovan alueella.
Lue myös: Zelenskyi: Harkovan seudun raja-alueella kiivaita taisteluita
Valtava apupaketti ei ratkaise kaikkea
Yhdysvaltain kymmenien miljardien dollarien apupaketti tulee paikkaamaan huutavaa pulaa, mutta se ei ole taikasauva sodan ratkaisemiseksi.
EU-maat ja Norja ovat tukeneet Ukrainaa tykein, panssariajoneuvoin ja ilmapuolustusjärjestelmin, mutta esimerkiksi viimeksi mainittuja on Ukrainan kannalta liian vähän, sillä Venäjä pommittaa energialaitoksia ja muuta infrastruktuuria.
Tykinammuksia yritetään saada maailmalta. Esimerkiksi Tshekki on saanut niitä kerättyä, mutta Euroopan oma ammus- ja muu asetuotanto on yhä tahmaista, saatikka että sitä kyettäisiin yhdessä nopeasti lisäämään. Yhdysvallat on tykinkranaateissa huomattavasti merkittävämpi auttaja.
Saksa on Euroopan maista auttanut Ukrainaa eniten, vaikka sitä on arvosteltu muun muassa voimakkaiden Taurus-ohjusten lähettämättömyydestä.
Taurusten arvioidaan kykenevän tuhoamaan Venäjältä sen miehittämälle Krimille johtavaa Kertshinsalmen siltaa. Saksa pelkää, että Taurusten ilmestyminen Ukrainan arsenaaliin kärjistäisi sotaa.
Viime viikolla Saksan-vierailullaan presidentti Alexander Stubb kuitenkin moitti Saksan arvostelijoita.
– Tulisi nähdä metsä puilta, Saksa tekee enemmän kuin osuutensa, hän totesi.
Antavatko pääministerit kokouksensa päätteeksi konkreettisia lisäsitoumuksia Ukrainalle, jää nähtäväksi iltaan.
Ukraina on nyt EU-jäsenehdokas
Pääministerit ja Scholz käsittelevät ennakkotietojen mukaan myös Venäjän hybridiuhkia, kuten vaikuttamista lähestyviin europarlamenttivaaleihin.
Läntiset tiedustelupalvelut ovat lisäksi varoittaneet Venäjän erilaisista, jopa tappavista sabotaasi-iskuista Euroopassa.
Viime huhtikuussa Ruotsi perusti Pohjoismaiden ja Baltian, niin kutsutun NB8-ryhmän, kanssa korkea-arvoisen neuvonantajaryhmän Ukrainan EU-jäsenyyttä ajamaan.
Ukraina on nyt jäsenehdokasmaa, ja tällä yritetään sekä luoda myönteistä mielialaa että painostaakin Ukrainaa kohti EU-tapoja. Se ei vielä täytä kriteerejä. Maa käy sotaa, ja korruptio Ukrainassa on yhä suurta ja laajaa.
EU-maista erityisesti Unkari haluaa jarrutella jäsenyysprosessia, ja suurena vilja-aittana Ukrainan jäsenyys herättää huolta ainakin EU:n itäisissä maissa maatalouskysymyksissä.