Työmarkkinajohtajat: Sopimuksen kattavuus ei ole vielä riittävä – kattavuus 44 prosenttia

Työmarkkinakeskusjärjestöjen puheenjohtajat puivat tunnin verran sopimustilannetta tänään Etelärannassa. 

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimuksen (kiky) tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä heikentämällä työehtoja. Toiveena on, että näin syntyisi lisää työpaikkoja, mikä puolestaan johtaisi julkisten menojen vähenemiseen ja verotulojen kasvuun.  

Jos kiky toteutuu, palkat eivät nouse ensi vuonna, sosiaaliturvamaksuja siirretään palkansaajille ja palkatonta työaikaa pidennetään 24 tunnilla toistaiseksi. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019. 

Työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat paikallisen sopimisen edistämisestä sopimusaloittain. 

Kiky-sopimuksen tekeminen on vaikeaa, koska ammattiliitot joutuvat historiallisesti neuvottelemaan työehtojen heikennyksistä.   STT

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi olevansa toiveikas, että kokeneet neuvottelijat Teknologiateollisuus ja Metalliliitto löytävät neuvotteluratkaisun. Hän ei kuitenkaan halunnut arvioida enempää sitä, miten neuvottelut pöydässä etenevät.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton (AKT) saaminen mukaan tällä aikataululla on Lylyn mukaan mahdotonta.

Lylyn mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt haluavat hallitukselta lupauksen veronkevennyksistä, ehdollisten päätösten perumisesta ja pakkolakien perumisesta. Hänen mukaansa SAK odottaa miljardin euron veronkevennyksiä tällä hallituskaudella.  

Häkämies: Takarajoja ei asetettu

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan uusia takarajoja ei ole asetettu. Hän huomautti, että järjestöjen hallinnot ovat koolla perjantaina.  

– Toivon mukaan puhutaan muutamista päivistä ennemmin kuin viikoista. Ei aseteta uusia takarajoja. 

Häkämies ei halunnut suoraan kertoa, mikä on EK:n edellytys sopimuksen kattavuudelle. Arvion tekee hänen mukaansa keskusliiton hallitus myöhemmin.   

Akava: Verolinjasta pidettävä kiinni

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toivoi aiemmin tänään, että maan hallitus pitää kiinni hallitusohjelman verolinjasta. 

– Se 900 miljoonaa euroahan on ollut esillä. Olemme tehneet oman mallimme ja toimittaneet sen maan hallitukselle. Siellä luku on vähän alle 900 miljoonaa ja kaksi vuotta, Fjäder sanoi. 

Hänen mukaansa veronalennusten kokoluokan pitää olla merkittävä, jotta Akava voi hyväksyä sopimuksen. 

– Jos valtion tuloverotaulukkoon lyö molempina vuosina 450 miljoonaa, niin se takaa hyvin sen, että ostovoimaa säilyy ja kenenkään veroaste ei kiristy, Fjäder sanoi.