Saimaannorpan geeniperimä avaa ovia sairauksien tutkimukselle

Saimaannorpan koko perimä selvitetty 1:53

Helsingin yliopistossa on selvitetty ensimmäistä kertaa Suomessa nisäkkään koko perimä.

Tutkitun saimaannorpan geeniperimästä voidaan esimerkiksi selvittää, onko Saimaalla 10 000 vuotta eristyksissä ollut norppa päässyt eroon jostakin tautigeenistä, jota esimerkiksi laatokan- ja itämerennorpat mahdollisesti kantavat

. Myös ihmisten sairauksien salat voivat aueta tiedon kautta, tutkijat uskovat.

– Pienestä populaatiosta ja yksilöiden välisestä vähäisestä geneettisestä vaihtelusta huolimatta ne näyttävät voivan hyvin. Verkkoihin kuolleista yksilöistä ei ole juuri löydetty sairauksia, geneetikko ja tutkimusjohtaja Petri Auvinen Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa. 

Aiemmin Auvinen on ollut määrittämässä täpläverkkoperhosen, rauduskoivun, useiden mikrobien ja mikrobiyhteisöiden perimää.

– Työmäärä nisäkkään yli kahden miljardin emäksen perimän selvittämisessä on tekniikan kehittymisestä huolimatta perhoseen verrattuna satakertainen, Auvinen havainnollistaa.

Perimästä selviää myös, onko kotoperäinen saimaannorppa itämerennorpan alalaji vai onko se eriytynyt Saimaassa omaksi lajikseen.

Seuraavaksi kahden tutkimusryhmän yhteistyönä tehty selvitys oikoluetaan kansainvälisen tutkijayhteisön toimesta. Tämän jälkeen geenien vaikutuksia eri populaatioihin voidaan vertailla.

Tutkijat selvittivät geeniperimän nuoresta saimaannorppanaaraasta, joka kuoli verkkoon Saimaalla vuonna 2014. Jatkossa muiden yksilöiden geenejä verrataan tästä yksilöstä laadittuun malliin.

Lue myös:

    Uusimmat