Kun jäät sulavat ja kevät koittaa, Saimaalla tapahtuu harvinaislaatuinen operaatio. Edellisen kerran vastaavaa on tehty kolmekymmentä vuotta sitten.
Norppien siirrolla halutaan parantaa kannan perinnöllistä monimuotoisuutta. Tutkimusten mukaan saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus on erittäin niukkaa.
Siirtoa varten käytetään saartoverkkomenetelmää, eli vatvottuja verkkoa, joilla ympyröidään norppia.
Kun norppa ui siihen, se nostetaan heti kyytiin. Norpat ovat sen verran säyseitä otuksia, ettei niitä tarvitse nukuttaa siirron aikana.
Siirtojen toteutuksessa ovat WWF Suomen lisäksi mukana Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot sekä Metsähallituksen Luontopalvelut.
Edellinen siirto onnistui erinomaisesti – siitä on elävä esimerkki.
Lue myös: Itämerennorppa synnytti kuutin keinopesään ensimmäistä kertaa Saaristomerellä
Kolmekymppinen Venla-norppa voi hyvin
Vuonna 1992 siirretty Venla-norppa oli elossa vielä viime syksynä. Venla siirrettiin 31 vuotta sitten Haukivedeltä Etelä-Saimaalle.
Jonkin aikaa se oli kadoksissa, eikä tiedetty, oliko se hengissä.
– Kun vielä emme näitä turkkikuvioita yhdistäneet toisiinsa niin siitä ei ollut tietoa, miten Venlalle kävi, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Marja Niemi.
Tällä hetkellä Saimaa on vielä jään peitossa, mutta kevään edetessä suunnitelmana on siirtää peräti viisi norppaa Pihlajavedeltä Kolovedelle ja Puumalan eteläpuoleiselle Saimaalle.
– Venlan esimerkki rohkaisi tutkijoita yrittämään uutta siirtoa alueille, joissa norppakanta kaipaa perinnöllistä monimuotoisuutta. Tuloksia pitää kuitenkin odottaa vuosia, toteaa Niemi.
Ilmastonmuutos ja ihmisen aiheuttamat häiriöt pesimäaikana vaikuttavat saimaannorppien poikaskuolleisuuteen eniten.