Sähkövika ja lämpökeskus sytyttävät maatiloilla

Edelliseen vuoteen verrattuna vahinkojen määrä kasvoi selvästi, sillä vuonna 2000 rakennuspalovahinkojen yhteissumma maatiloilla oli 5,7 miljoonaa euroa. Kyseinen vuosi oli tosin tilastojen mukaan vakuutusyhtiöille poikkeuksellisen hyvä, sillä vuonna 1999 kirjattiin rakennuspalovahinkojen määräksi 7,6 miljoonaa euroa.

Merkittävä osa tuotantorakennusten tulipaloista aiheutuu virheellisistä sähköasennuksista tai viallista sähkölaitteista. Myös tilojen lämpökeskukset ovat yksi suuri riskitekijä tulipalojen suhteen. Vuosittain tulipaloja syttyy myös huolimattomien tulitöiden ja salamaniskujen seurauksena. Maatilojen rakennuspaloja syttyi vuonna 2001 kaikkiaan 183.

-Paloturvallisuuden suhteen eniten parannettavaa on sähkölaitteiden mitoituksessa ja siinä, kuinka lämpökeskuksissa on asiat järjestetty. Nämä perinteiset paloriskit ovat yhä suurimmat ongelmat. Salaman sytyttämiin paloihin ei voi kukaan vaikuttaa, kertoo vakuutusasiantuntija Heikki Mäkelä Tapiolasta.

Suurvahinkoja tulevaisuudessa?

Maatilan rapsipeltoa

Tilakoon kasvaminen ei vielä näy suurten palovahinkojen lisääntymisenä, sillä EU:n aikana rakennetut suuret eurooppalaiset tuotantolaitokset ovat uusia ja rakennettu nykyisten paloturvallisuusmääräysten mukaisesti. Ajan myötä tilanne kuitenkin muuttuu ja jopa yli miljoonan euron palovahingot ovat mahdollisia suomalaisilla maatiloilla.

-Uudet isot eläinsuojat ovat aivan viime vuosien buumi ja ne eivät ole vielä ehtineet palaa. Sähkölaitteiden mitoitukset ja kaikki muut työt on tehty uusissa isoissa rakennuksissa viimeisimpien määräysten mukaan ja niiden paloriski ei ole niin suuri. Yksittäisten vahinkojen koon kasvaminen tulee varmasti jatkossa tapahtumaan, mutta vielä sitä ei ole tapahtunut, toteaa vakuutusasiantuntija Heikki Mäkelä.

Tuotantotiloihin panostaminen on näkynyt myös paloturvallisuuden parempana huomioimisena. Muutaman tuhannen euron lisäinvestointi turvallisuuteen vähentää isäntäväen huolia. Tähän saakka ongelmana on ollut hälytysjärjestelmien toimintakyky navetta- ja sikalarakennusten kosteassa ilmassa.

-Viljelijät ovat suurten investointien myötä entistä paremmin heränneet huomioimaan paloturvallisuuteen liittyvät asiat. Nyt markkinoille on myös tullut hälytyslaitteita, jotka entistä paremmin kestävät eläinsuojien olosuhteita. Tähän saakka ongelmana on ollut, etteivät sähkölaitteet ole kauaa kestäneet kosteissa olosuhteissa, kertoo Mäkelä.

(STT)