Sähköpostiviesteissä yritetään kiristää suuria summia henkeä uhkailemalla

Tietoturva-asiantuntija Ville Kontinen Kyberturvallisuuskeskuksesta kertoo, että heidän tietoonsa on tullut kourallinen tappouhkauksia sisältäviä kiristysviestejä. Viestejä on tullut Kontisen mukaan sähköpostitse organisaatioille.

– Verkkosivuilta löytyvien tietojen perusteella on analysoitu organisaatioiden johtohenkilöitä ja lähetetty sähköpostia. Tietojemme perusteella viestit ovat tulleet murretuista sähköpostiosoitteista tai väärennetyillä otsikkotiedoilla, Kontinen kertoo.

Kontinen ei osaa ottaa kantaa siihen, ovatko viestit kohdistuneet organisaatioon vai viestin vastaanottajaan.

Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon tulleet tappouhkausviestit ovat olleet englanninkielisiä, ja niiden sisältö on ollut kaikissa viesteissä sama.

– Ainoa, mikä viesteissä on muuttunut, on vastaanottajan osoite ja hyökkääjän jättämä sähköpostiosoite, josta voi kysyä lisätietoja siitä, mihin summan voi lähettää, Kontinen sanoo.

Viestit menevät helposti suoraan roskapostiin

Poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi Poliisihallituksesta kertoo, että poliisille on tehty muutamia rikosilmoituksia tappouhkausviesteistä. Tämän vuoden aikana rikosilmoituksia on kirjattu noin kymmenen kappaletta. Viimeisen puolentoista kuukauden aikana rikosilmoituksia on ollut lukumääräisesti enemmän kuin aiemmin.

Rikosilmoitusten määrä ei kuitenkaan kerro todellisesta tilanteesta.

– Monella menee tällaiset viestit suoraan helposti roskapostiin riippuen sähköpostin toimittajasta. Toisaalta osa ihmisistä on jo tottunut siihen, että kaikenlaisia kiristysviestejä tulee, eikä siitä poliisille ilmoiteta, Ulkuniemi kertoo.

Ilmoituskynnys poliisille on Ulkuniemen mukaan melko korkea, sillä ihmiset tietävät, että viestejä lähetetään suurelle joukolle.

Viestien sanankäänteet ja painostuskeinot muuttuvat

Ilmiönä uhkausviesti ei ole uusi, mutta Kyberturvallisuuskeskuksen Kontisen mukaan sanankäänteet ja painostuskeinot etsivät uusia muotoja.

Kontinen sanoo tappouhkausviestien liittyvän ilmiöön, jossa yritetään pelottelemalla saada ihmisiä suostumaan kiristykseen. Suoraa uhkaa viesteihin ei liity.

– Jos on kyseessä massana eri organisaatioihin lähetettävästä viestistä, jossa käytetään samaa viestiä, silloin uskottavuus siihen laskee, että kyseinen taho olisi tappamassa satojen organisaatioiden johtoryhmän jäseniä, Kontinen kertoo.

Ulkuniemen mukaan viimeaikaisista rikosilmoituksista ei ole löytynyt tietoa siitä, että viestin saajat olisivat joutuneet vaaraan.

Kiristysviestejä saadessaan poliisille voi tehdä rikosilmoituksen.

– Se auttaa poliisia siten, että saamme tietoa rikosilmiöstä ja siitä, kuinka laaja ilmiö on. Voimme yhdistellä tietoja ja yrittää päästä tekijöiden jäljille, Ulkuniemi sanoo.