Ruotsissa oikeusistuin käsittelee tänään Wikileaksin perustajan Julian Assangen vangitsemista. Ruotsalaissyyttäjä Eva-Marie Persson on pyytänyt Uppsalan käräjäoikeutta vangitsemaan Assangen poissaolevana raiskausepäilyn vuoksi.
Perssonin mukaan tietovuotaja ei ollut suostunut tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa alkuperäisen tutkinnan aikana. Hän kertoo Assangen paenneen luovutuskäskyä ja tämän vuoksi hänet tulee pidättää ja kuulustella Ruotsissa.
– Pidättämisen tarkoituksena on päättää tutkinta ja tuoda Assange oikeuden eteen, Persson kertoi käräjäoikeudelle.
Assangen ruotsalainen asianajaja Per E. Samuelsonin mukaan pidätysmääräys olisi merkityksetön, sillä Assange on jo vankilassa Britanniassa ja hänen ei uskota karkaavan. Samuelsonin mukaan on suhteetonta, että tietovuotaja pidätettäisiin pelkän kuulemisen vuoksi.
Jos oikeus päättää vangita Assangen, Persson aikoo pyytää Britannian viranomaisia luovuttamaan australialaisen tietovuotajan Ruotsiin.
Tutkinta vuosien takaisesta epäilystä avattiin jälleen toukokuussa. Tutkinta oli lopetettu vuonna 2017, koska syyttäjän mukaan edellytyksiä sen jatkamiselle ei enää ollut.
Tutkinta päätettiin kuitenkin avata uudelleen, koska Britannian poliisi pidätti Assangen huhtikuussa. Pidätys tapahtui sen jälkeen, kun Ecuadorin suurlähetystö Lontoossa päätti häätää miehen suojeltuaan tätä seitsemän vuotta.
Raiskaussyytös on peräisin vuodelta 2010. Assange on kiistänyt syytökset.
Uppsalalaiselta oikeusistuimelta odotetaan päätöstä viideltä iltapäivällä Suomen aikaa.
Luovutuspyyntö kilpailee Yhdysvaltain pyynnön kanssa
Poissaolevana vangitseminen on normaali oikeuskäytäntö Ruotsissa silloin, kun epäilty on maan ulkopuolella tai häntä ei tavoiteta.
Ruotsalaiset syyttäjät eivät ole suostuneet kommentoimaan Assangen vangitsemisen todennäköisyyttä, mutta kun yleinen syyttäjä Marianne Ny pyysi Assangelle pidätyslupaa tukholmalaiselta käräjäoikeudelta vuonna 2010, hän sen myös sai.
Tuolloin Assangea vastaan oli myös kolme epäilyä seksuaalisesta häirinnästä ja yksi epäily laittomasta pakottamisesta. Kaikki nämä tapaukset ovat sittemmin vanhentuneet.
Mikäli Assange päätettäisiin vangita ja Persson pitäisi lupauksensa Assangen luovuttamisesta, luovuttamispyyntö joutuu kilpailemaan Yhdysvaltain vastaavan pyynnön kanssa.
– Jos syntyy ristiriita eurooppalaisen pidätysmääräyksen ja Yhdysvaltojen luovutuspyynnön kanssa, Britannian viranomaiset päättävät prioriteettijärjestyksestä. Tämän prosessin lopputulosta on mahdoton ennakoida, Persson sanoi vangitsemispyyntöä jättäessään.
Päätös siitä, mihin maahan Assange saatettaisiin luovuttaa, on Britannian sisäministeriön vastuulla.
Assangella oireita psykologisesta kidutuksesta
Lontoossa päätettiin viime viikon torstaina siirtää Yhdysvaltain luovutuspyyntöön liittyvää kuulemista. Syynä tähän olivat huolet Assangen voinnista.
Wikileaks on kertonut olevansa hyvin huolissaan Belmarshin vankilassa olevan perustajansa voinnista. Wikileaksin mukaan Assange on siirretty vankilan sairasosastolle.
– Belmarshissa vietettyjen seitsemän viikon aikana hänen terveytensä on jatkanut heikkenemistään ja hän on laihtunut dramaattisesti, Wikileaks kertoi tiedotteessa.
Viime viikolla Assangen ruotsalainen asianajaja Per E. Samuelson yritti saada Uppsalan käräjäoikeutta siirtämään Assangen pidättämisen käsittelyä. Samuelsonin mukaan hänen oli "vaikea käydä normaalia keskustelua" asiakkaansa kanssa, kun hän tapasi Assangen vankilan terveysosastolla toukokuun lopussa.
YK:n erityisasiantuntijan Nils Melzerin mukaan 47-vuotias Assange on joutunut useiden vuosien ajan tahallisen julman, epäinhimillisen ja alentavan kohtelun kohteeksi.
– Fyysisten sairauksien lisäksi Assangella oli havaittavissa oireita, jotka ovat tyypillisiä pitkittyneessä altistumisessa psykologiselle kidutukselle. Näihin kuuluvat äärimmäinen stressi, krooninen ahdistus ja voimakas psykologinen trauma, Melzer kuvaili lausunnossaan toukokuun lopulla.
Juttua päivitetty 3.6.2019 klo 15:52: Arvio oikeuden päätöksen ajankohdasta.