Kaksoislataus heittimessä aiheuttaa sen, että kranaatti ei varsinaisesti räjähdä. Sen sijaan syntyy kova paine, joka lennättää sirpaleita ja myös heittimen putki särkyy. Rovajärven ampuma-alueen räjähdysonnettomuuden tutkinta aloitetaan aamun valjetessa Rovaniemen maalaiskunnassa.
Suuronnettomuustutkijalautakunnan lisäksi työssä ovat mukana Puolustusvoimat ja poliisi.
Raskaan kranaatinheittimen räjähdyksessä kuoli perjantaiaamuna yksi Porin prikaatin varusmies. Onnettomuudessa loukkaantui lisäksi kuusi samaan ryhmään kuulunutta varusmiestä, kolme heistä vakavasti.
Pääesikunnan kranaatinheitinasiantuntija, majuri Juhani Lappalainen pitää Rovajärven kranaatinheitin turman mahdollisena, jopa todennäköisenä syynä kaksoislatausta ja sen jälkeistä paineräjähdystä.
Kaksoislataus kranaatinheittimen kovapanosammunnassa saa aikaan räjähdyksenomaisen deflakraation, jossa kranaatin räjähdysaine syttyy ja palaa nopeasti, mutta hitaammin kuin detonaatiossa eli räjähdyksessä.
- Jos putkeen ladataan kaksi kranaattia peräkkäin, alemman kranaatin sytytin murskautuu käytännössä ylemmän kranaatin pyrstöön, mikä saa aikaan räjähdysaineen nopean palamisen. Kranaatti ei varsinaisesti silloin räjähdä. Deflakraatiossa syntyy äärettömän kova paine, jolloin sirpaleita lentää ja myös heittimen putki särkyy.
Valvontatoimet ja varomääräykset tiukat
Kovapanosammunnoissa kranaatinheittimen tulijoukkuetta sitovat tiukat varomääräykset. Raskaalla kranaatinheittimellä ja kranaatista riippuen varoreunus ja -etäisyys kranaatin alastulopaikalla on 300-600 metriä.
Kranaatinheitinkomppanian ammunnoissa on tuliasemaerotuomari, joka vastaa komentopaikalla komppanian toiminnasta.
Tulijoukkueessa taas on tulijoukkueen valvoja seuraamassa ja valvomassa, että kaikki tapahtuu määräysten mukaan. Sekä tuliasemaerotuomari että valvoja ovat puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, kantahenkilökuntaan kuuluvia ja erikseen koulutettu tehtäviinsä.
Puolustusvoimien kranaatinheitinammuntojen koskevat varomääräykset on uusittu tämän vuoden huhtikuussa. Useita kymmeniä sivuja käsittävä dokumentti sisältää täsmälliset ohjeet siitä, miten ammunnat järjestetään. Raskaalla kranaatinheittimellä on sattunut neljän vuoden sisällä kaksi samantyyppistä tuhoisaa onnettomuutta. Ensimmäistä turmaa tutkinut lautakunta antoi suosituksia koulutuksen parantamiseksi. Pääesikunnan mukaan nyt selvitetään, miten suosituksia laitettiin täytäntöön.
Harjoituksissa seurataan komentoja
Ampuminen tuliasemasta alkaa komennolla "Lataa" tai esimerkiksi "Lataa isku". Heittimen lataaja nostaa komennon saatuaan ampumatarvikkeen telineestä tai ampumatarvikepöydältä. Hän näyttää kranaatin pyrstön heittimenjohtajalle ja sanoo esimerkiksi "Lataan nelosella", jos pyrstössä on esimerkiksi nelospanos.
Sen jälkeen lataaja pudottaa kranaatin putkeen. Heittimenjohtaja ilmoittaa esimerkiksi, että ensimmäinen heitin on ladattu. Tulijoukkueen johtaja komentaa latauksen jälkeen yhteislaukauksen "Huomio tulta". Komennon jälkimmäisellä sanalla tulta heittimen johtaja laukaisee heittimen.
Jos kranaatinheittimet ampuvat kaksi tai useamman kerran peräkkäin, lähtevät ensimmäiset kranaatit heittimistä yhteislaukauksella ja sen jälkeen heittimen johtaja ammuttaa vastaavalla tavalla, mutta ilman yhteislaukausta.
(MTV3-STT)
Pääjuttu:
(Kymmenen uutiset 02.12.2005)