Hollantilaiset rakastavat pihojaan ja jaksavat askarrella niiden parissa. Puutarha saa olla vaikka postimerkin kokoinen, kunhan se on oma. Erityisesti etupiha on talon käyntikortti ja sen siisteyteen ja edustavuuteen suhtaudutaan sen mukaisesti. Suomalaista ehkä hivenen huvittava erikoispiirre ovat laajat asuntovaunualueet, joiden vaunut eivät koskaan liiku minnekään: ne vastaavat meikäläisiä kesämökkejä ja niitä ympäröiviä pikkuisia puutarhoja hoidetaan samalla kiintymyksellä ja rakkaudella kuin suomalaiset hoitavat mökkiensä pihoja. Hollantilaiset ovat kekseliäitä myös vanhojen esineiden uusiokäytössä puutarhassa. Nehän toimivat harkitusti käytettyinä mainioina katseenvangitsijoina. Kannattaa kuitenkin muistaa, että useimmiten ne eivät ole kuuluneet alunperin taivasalle: säänkestävyys on syytä tarkistaa.
Hauska esimerkki vanhan tavaran kierrättämisestä on nojatuoli, joka on tehty kiinnittämällä reilun kokoiseen puupölliin vanhan rautatuolin yläosa. Sellainen sopisi hyvin nojatuoliksi kesämökin pihaan.
Retroa parhaimmillaan edustaa pergolaseinään sijoitetulle tasolle asetetut kaksi vanhaa pöytälamppua, joihin on istutettu aitoja kasveja. Viereisen vesiaiheen altaaseen on sijoitettu kaksi kynttelikköä, joita somistavat kristallien asemesta aidot tulppaanit. Elävyyttä lissävät vielä siniset ja vihreät ruukut.
