Ratsastusturmassa vammautunut Saara Auvinen tehnyt valituksen Taysin lääkäristä: "Miksi vaihtaisin unelmaduunini aivovammaisen teeskentelyyn?"

Auvinen syyttää valituksessaan Taysin lääkäriä räikeistä menettelytapojen rikkomuksista, kun tämä antoi Auvisen aivovammasta lausunnon kuluvan vuoden tammikuussa vakuutusyhtiö LähiTapiolan toimeksiannosta. Auvisen mukaan lääkäri on leimannut hänen vakavat fyysiset oireensa psyykkisiksi vailla mitään perusteita. 

Tapauksen taustalla on Auvisen ja LähiTapiolan pitkä korvausriita. Vuoden 2014 elokuussa ratsastuksenopettajana työskennelleen Auvisen hevonen pukitti, ja hän putosi sen selästä. Auvinen löi päänsä voimalla maahan ja sai aivovamman.

Ei tunne nälkää tai janoa

Auvinen on onnettomuuden jälkeen kärsinyt ja kärsii yhä vakavista oireista.

– En tunne nälkää tai janoa. Saatan olla koko päivän syömättä tai juomatta, jos joku ei muistuta. Mutta pahinta ovat neurologinen väsymys ja muistiongelmat, Auvinen sanoo.

Nuori nainen voi tarvita unta 13–15 tuntia päivässä, mutta saattaa silti herätä väsyneenä. Muistiongelmat ovat niin pahoja, että edellispäivänkin tapahtumat saattavat unohtua. Motoriset ongelmat ovat laajoja, välillä jalat lähtevät alta. Kehon lämmönsäätelyssä on ongelmia. Tarkemman kuvauksen Auvisen kärsimistä oireista voit lukea tästä jutusta.

Riita LähiTapiolan kanssa nivoutuu nyt siihen, minkä asteinen aivovamma naisella on. Auvisen aivovamma on neljän eri lääkärin toimesta diagnosoitu vakavaksi ja hänellä on myös todettu vaikea-asteinen niskavamma.

Auvinen on todettu Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, aivovammakuntoutukseen erikoistuneessa Validiassa ja yksityisellä lääkäriasemalla työkyvyttömäksi.

Auvinen on toimittanut MTV Uutisille todistukset diagnooseistaan ja käymistään tutkimuksista. Hänellä oli ratsastusonnettomuuden aikaan yrittäjän täyskattava tapaturmavakuutus LähiTapiolassa.

Vakuutusyhtiö on täysin eri linjoilla Auvisen vammojen haitta-asteesta, ja hänet on määrätty yhä uusiin tutkimuksiin vuosien ajan. Yhtiö pitää Auvista työkykyisenä. Viime tammikuussa Auvinen lähetettiin diagnoosia varten Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Hänelle tehtiin Tampereella laajat tutkimukset, johon sisältyivät fysioterapeutin, neuropsykologin ja kuntoutusohjaajan testit. Näissä testeissä kartoitettiin oireita, mutta ei otettu suoraan kantaa aivovamman vakavuusasteeseen. Viimeinen sana jäi lääkärille, joka teki Auvisesta lausunnon vakuutusyhtiö LähiTapiolan toimeksiannosta.

Aivovamma tulkittiin lieväksi

Lääkärin lausunnon mukaan Auvisen aivovamma on lievä. Auvinen on nyt tehnyt lausunnon antajasta valituksen, jonka ytimessä ovat menettelytavat diagnoosia tehdessä.

Lakiasiantoimiston laatimassa valituskirjelmässä lääkäriä syytetään siitä, että hän on rikkonut Lääkäriliiton vuonna 2016 antamaa ohjeistusta. Valitus tiivistyy siihen, että lääkäri ei ole antamassaan lausunnossa tuonut riittävästi esille Auviselle tehtyjä lukuisia aiempia tutkimuksia, jotka ovat selkeässä ristiriidassa hänen omien johtopäätöstensä kanssa.

Valituksessa väitetään, että lääkäri on tehnyt tämän tietoisesti ja yrittänyt muodostaa virheellisen kuvan siitä, että Auvisen fyysiset oireet johtuvat psyykkisistä syistä.

– Pyydämme, että menettely asiassa käsitellään Lääkäriliitossa. Hän on toiminut lääkärin etiikan, lääkäreitä koskevien sääntöjen ja suositusten sekä jopa lääkäreitä koskevien lakien hengen vastaisesti ja hänen toimintansa seurauksena vakuutusyhtiö LähiTapiola on lopettanut Auviselle kuuluneet korvaukset sekä kuntoutukset ja tästä on aiheutunut Auviselle suurta menetystä niin rahallisesti kuin terveydellisestikin, valituksessa kirjoitetaan.

Lääkärikunnassa riidellään

Auvisen kantelema lääkäri sanoo, ettei muista tapausta riittävän hyvin voidakseen kommentoida sitä. Hän vetoaa myös potilastietojen salassapitovelvollisuuteen. Yleisluontoisempaan kysymykseen Auviselle tehtyjen aiemmin tutkimusten sivuuttamisesta lääkäri vastaa.

– Lyhyesti sanottuna ei ole tarkoitus toistaa niitä tutkimuksia, joita muut ovat tehneet, vaan tutkia potilas itse. Sen vuoksi lausunto perustuu niihin havaintoihin, joita itse pitää tärkeänä, lääkäri sanoo.

Enempää hän ei Auvisen asiaa kommentoi, mutta tuo ilmi, että lääkärikunnassa on erimielisyyttä aivovammadiagnoosien perusteista. Riidassa on kärjistettynä kyse siitä, että osa lääkäreistä kokee useiden kollegoiden laativan diagnooseja aivovammoista kevyin perustein. Osan mielestä taas jotkut lääkärit pyrkivät tulkitsemaan vakavat aivovammat lievemmiksi, vaikka näyttö puhuisi toista.

Riidan yksi keskipiste on aivovammapotilaiden kuntouttamiseen keskittynyt Validia, joka on pahassa kriisissä. Yle uutisoi heinäkuussa, että suuri osa Validian lääkäreistä on irtisanoutunut, sillä vakuutusyhtiöiden raju painostus on tehnyt työn mahdottomaksi. Vakuutuslääkärit ovat puolestaan syyttäneet Validian lääkäreitä satojen väärien aivovammadiagnoosien tekemisestä. 

Esimieheltä puhtaat paperit

Saara Auvisen valituksen kohteena olevan lääkärin esimiehen mielestä hänen alaisensa ei ole menetellyt virheellisesti. 

– Aivovamman arvio tehty Käypä hoito -suositusten mukaisesti, jotka ovat erilaisia kuin potilaan oma käsitys aivovamman asteesta. Emme näe, että olisi virhettä tapahtunut, esimies vastaa. 

Käypä hoito -suosituksilla tarkoitetaan Suomessa sovellettavia valtakunnallisia hoitosuosituksia, joiden tarkoitus on vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua. Auvisen tiimin mielestä lääkäri on käyttänyt Käypä hoito -suositusta valikoiden eli poiminut siitä omaan diagnoosiinsa sopivia osia ja jättänyt muita pois. 

Vakuutusyhtiö on pallotellut Saara Auvista vuosikausia erilaisissa tutkimuksissa. Kuten jutun alussa todettiin, neljä eri neurologia on diagnosoinut Auvisen aivovamman vakavaksi. Tamperelaislääkärin mukaan se on kuitenkin lievä. Neurologien riidellessä diagnoosien perusteista, ei potilaan osa ole häävi. Tämän myöntää myös valituksen kohteena olevan lääkärin esimies. 

– Kaikki varmaan odottavat uutta Käypä hoito -suositusta, jonka pitäisi olla tuloillaan. Että tulisi vähän yhteneväisemmät tavat tulkita asioita ja ohjeistus. Ei tämä ole kenekään edun mukaista, että ei olla yhtä mieltä asiasta. Kriteerit täytyvät olla kaikissa paikoissa samat. Olemme siitä ihan samaa mieltä.

Auvisen aivovamman asteesta on ollut erilaisia tulkintoja jo ennen Tampereen tutkimuksia. Vammautumisen alkuvaiheessa syyskuussa 2014 aivovamman taso todettiin HYKSissä tehdyssä tutkimuksessa olevan keskivaikean ja vaikean rajalla. Ensimmäisissä laajoissa tutkimuksissa loppuvuodesta 2014 alkuvaiheen vamma todettiin vaikeaksi ja keväällä 2015 HYKS totesi vamman jälkitilan olevan vaikea.  

Taysin lääkäri tuo diagnoosissaan selkeästi esiin epäilyksensä siitä, että Auvisen oireet ovat psyykkisiä eli takana on mielenterveydellisiä syitä. Auviselle on kuitenkin aiemmin tehty laaja psykiatrian erikoislääkärin tekemä tutkimus yksityispuolella, jossa on todettu, että hänellä ei ole psyykkisiä oireita.

– Mikään lääketieteen tuntema toiminnallinen psyykkinen häiriö ei edes voi aiheuttaa aivo- ja kaularankavammalle näin tyypillistä oirekuvaa. Oireistonsa vuoksi Auvinen on tällä hetkellä edelleen yksiselitteisesti työkyvytön sekä neuropsykologisen ja laitoskuntoutuksen ja fysioterapian tarpeessa, Auvista hoitaneen psykiatrin arviossa todetaan.

Myöskään Tampereella kuluvan vuoden alussa tehdyissä tutkimuksissa ei löydetty mitään psyykkisiin häiriöihin viittaavaa.

Kuka teeskentelisi aivovammaista?

Auvinen on hyvin ihmeissään Taysin lääkärin lausuntoon kirjaamasta epäilystä siitä, että rankat fyysiset oireet olisivat pohjimmiltaan mielen tuotetta, sillä väitteelle ei ole mitään lääketieteellisiä todisteita.

Viimeisen sanan sanonut lääkäri ei itse tehnyt potilaalleen psyykista tilaa kartoittavia testejä.

– Minulla oli ratsastuksenopettajana todella paljon asiakkaita ja vuosityöansioni olivat aivan eri luokkaa nyt. Kuka alkaisi 22-vuotiaana teeskentelemään, että on aivovammainen? Että vaihtaisin hyvätuloisen unelmaduunini siihen, että teeskentelen vammautunutta?

Auvista kummastuttaa myös se, että hänen väitteensä mukaan LähiTapiola oli ehdoton sen suhteen, että monta kertaa tutkittu potilas pitää tällä kertaa tutkia juuri Tampereella.

– Ehdotimme tapaamisessa, että menisin Turkuun, sillä siellä on kovatasoista aivovammahoitoa. Heille ei käynyt Turun yliopistollinen sairaala. LähiTapiolassa sanottiin, että jos menen sinne, niin he eivät edes lue papereitani. Yhtiölle kävi vain Tampere. He sanoivat, että jos suostun menemään Tampereelle, niin minulle maksetaan taannehtivaa ansionmenetystä, Auvinen väittää.

Tampereella tehdyn diagnoosin jälkeen LähiTapiola lopetti ansionmenetyksen maksamisen, eikä maksa kuntoutuksia. Auvinen vaatii nyt taustajoukkoineen, että lääkärin toimintapa käsitellään Lääkäriliitossa ja lisäksi valitus on lähetetty aluehallintavirastoon ja Valviraan.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo, että liitto ei ole virallinen valitustaho tällaisissa tapauksissa, vaan valitukset pitää ohjata Valviraan tai aluehallintavirastoon.

– Jos viranomaistahot pyytävät lausuntoa, niin tarvittaessa sellainen voidaan antaa, mutta en muista sellaista tapausta, Halila sanoo.

Auvisen taustajoukkojen mukaan he toivovat Lääkäriliitolta ennen kaikkea kannanottoa asiasta. 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta kommentoidaan, että se on vastaanottanut Saara Auvisen tekemän valituksen. Virasto ei kuitenkaan halua kommentoida sitä, onko valitus tehty juuri kyseisestä lääkäristä tai sen asiasisältöä. Valvirassa vedotaan kiireeseen valituksen saapumisen tarkistamisessa, eikä pystytä sitä vahvistamaan.

Videolta voit katsoa Auvisen haastattelun vuodelta 2016. 

Alunperin Auvinen teki lääkäristään valituksen suoraan Taysiin ja vaati oikaisua hänen tekemäänsä lausuntoon. Se johti lopulta siihen, että Auvisen kirjattiin käyneen psykiatrin vastaanotolla. Alkuperäisessä lausunnossaan lääkäri kirjoitti, ettei löydä tietoa papereista.

Kyseisestä lääkäristä on tehty myös toinen valitus Taysiin. Valituksen tekijä on Kirsi Kiljander-Aronen, joka loukkaantui vakavasti vuonna 2013, kun auto ajoi hänen päälleen. Kiljander-Aronen oli onnettomuuden sattuessa pyöräilemässä töihin. Turmasta alkanut vakuutusriita on hyvin samankaltainen kuin Auvisen.

– Muut lääkärit ovat todenneet, että aivovammani on keskivaikean ja vaikean rajalla, mutta Taysissa aivovamma todettiin lieväksi ja vasta riitelyn jälkeen. Taysin lääkäri yritti tehdä minusta mielenterveysongelmaista ja sanoi, ettei minulla edes ole aivovammaa. Olin kuitenkin toimittanut hänelle lausunnon mielenterveyspoliklinikalta, josta minulla on terveen paperit, Kiljander-Aronen kertoo. 

– Loppukokouksessa, missä oli mukana hänen koko työryhmänsä, hän alkoi puhua, että ongelmani ovat mielenterveydellisiä. Hänen oma työryhmänsä oli eri mieltä ja psykologi työryhmästä nousi puolustamaan minua. Hän näytti mielenterveyspoliklinikan lausunnon lääkärille ja sanoi, ettei kyse voi olla mielenterveysongelmista, kun minulla oli jo terveen paperit. Koko tuo loppukokous oli ihan farssi. Lääkäri hermostui ja lähti kesken pois ovet paukkuen, Kiljander-Aronen väittää. 

Lääkärin esimiehen täytyi lopulta järjestää Kiljander-Aroselle uusi käynti. 

– Asiakastapaaminen ei onnistunut, esimies sanoo. 

Tays vahvistaa vastaanottaneensa sekä Auvisen että Kiljander-Arosen tekemät valitukset.

Kiljander-Aronen on hakenut korvauksia vakuutusyhtiö Ifin kautta, jossa yliajajalla oli liikennevakuutus ja työpaikkansa vakuutusyhtiöstä LähiTapiolasta. Tampereelle tutkimuksiin Kiljander-Arosen lähetti LähiTapiola.

Kiljander-Aronen on aiemmin tehnyt valituksen LähiTapiolasta vakuutusalaa valvovaan Finanssivalvontaan. 

Valitus myös vakuutusyhtiöstä

Saara Auvinen on tehnyt valituksen myös LähiTapiolasta. Valituksen mukaan yhtiö lähetti Tampereen aivovammapolille Auvista koskevia vakuutusoikeudellisia päätöksiä, jotka eivät ole lainvoimaisia.

Vakuutusoikeudellisilla päätöksillä tarkoitetaan esimerkiksi vakuutusyhtiön omia päätöksiä asiakkaastaan. Sen sijaan vakuutusoikeuden tekemiä päätöksiä Auvisen tapauksesta ei ole, sillä Auvisen tekemät valitukset ovat olleet jo pitkään käsittelyssä muutoksenhakulautakunnassa.

LähiTapiolasta tehdyssä valituksessa tuodaan esiin huoli siitä, että asiakirjoilla on pyritty vaikuttamaan "lausunnonantajan ennakkokäsitykseen tutkittavasta henkilöstä epäasiallisella tavalla."

Lähitapiolan viestintäpäällikkö Kyösti Knuuttila kommentoi asiaa niin, ettei Auvisen tapausta enää puida julkisuudessa.

– Olemme aiemmin kommentoineet Saara Auvisen julkisuudessa esiintuomia asioita. Mitään uutta ei ole noussut esiin ja olemme jo kertoneet sen mitä voimme Saara Auvisen tapaukseen liittyen. Finanssialan yleisenä käytäntönä on, että yksittäisten asiakkaiden asioita ei avata julkisuudessa, Knuuttila kirjoittaa sähköpostiviestissä.

13.08: Täsmennetty Auvisen aivovamman olleen vuoden 2014 alkupuolella tehdyssä tutkimuksessa keskivaikean ja vaikean rajalla. Vuoden 2015 tutkimuksissa aivovamman jälkitila on todettu vaikeaksi.