Korruption todellinen määrä jää Suomessa piiloon, arvioi valtionsyyttäjä Jukka Rappe.
Rappe kertoo Turun Sanomien haastattelussa, että elinkeinoelämän lahjusrikokset liittyvät usein laajempaan rikoskokonaisuuteen. Näin ne kirjataan pääjutun rikosnimikkeellä eivätkä näy tilastoissa.
Osa yrityksistä ei myöskään tuo havaitsemiaan korruptiotapauksia julkisuuteen maineen menetyksen pelossa.
Viime aikoina käyty vaalirahoituskeskustelu on nostanut esiin myös kysymykset poliittisen toiminnan rahoituksen avoimuudesta. Rappen mukaan kansanedustajien lahjontaa koskeva koskeva lakipykälä on tällä hetkellä niin monipolvinen, ettei sitä voi käytännössä edes soveltaa.
Luottamusaseman väärinkäyttöä koskevia rikosilmoituksia kirjataan Turun Sanomien mukaan vuosittain 50-60. Näistä kolmasosassa rikosnimikkeeksi on kirjattu myös kavallus. Toiminnan motiivina onkin usein ollut taloudellisen hyödyn tavoittelu esimerkiksi ylivelkaantumisen takia.
(MTV3)