Joka Kodin Asuntomarkkinat seuraa syksyllä 2001 ja keväällä 2002 MTV3:n Jyrki-ohjelmasta tutun Olli Oikarisen omakotitalohanketta. Talo tehdään rakennuttajansa mukaiseksi ja näköiseksi, mutta oppi ja kokemukset sopivat jokaiselle rakentajalle - varsinkin kun opettajana toimii itse Remontti-Reiska.
Vaikka sormet kuinka syyhyäisivät, tontilla ei saa ryhtyä töihin ilman asianmukaisia lupia. Byrokratia ottaa aikansa - kuinka paljon, se riippuu kotikunnasta ja vuodenajasta. Ei liene yllättävää, että lupahakemusten käsittely kestää pisimpään keväällä.
Asian nopeuttamista auttavat hyvin valmistellut paperit. Jotain voi lisäksi tehdä hankkimalla erillisiä lupia; niistä enemmän alla. Soitto omalle rakennusvalvontabyrokraatille ja mahdollisesti käynti virastossa luonnosten kanssa ovat myöskin hyvin suositeltavia.
Olli rakentaa Helsinkiin ja oheiset asiat kertoi arkkitehti Hannu Litovuo, joka käsittelee paikallisessa instanssissa lupahakemuksia työkseen. Asiat ovat silti yhteisiä jokaiselle rakentajalle, nousee talo sitten Hankoon tai Sodankylään.
Rakennuslupahakemukseen tarvitaan tiettyjä perusasiakirjoja, jotka on määritelty mm. rakennusta koskevassa lainsäädännössä. Helsingissä sekä rakentajaa että viranomaista varten on laadittu muistilista, jonka avulla voi tarkistaa että kaikki tulee varmasti mukaan. Listassa asioita on pyritty selventämään tarkentavin ilmauksin ja siinä kerrotaan, minkälaisia lomakkeita tarvitaan missäkin tapauksissa.
Tarvittavia asiakirjoja ovat mm:
- hakemuslomake, jossa käy ilmi hakijan oikeutus rakennusluvan hakemiseen. Tämä voidaan myös hoitaa valtakirjalla
- hallintaoikeusselvitys - hakija on oikeutettu toimenpiteisiin tontilla
- rakennushankeilmoitus
- liitoskohtalausunnot liityttäessä vesi- ja viemäriliitoksiin katualueelle
- rakennuslupaan kuuluva karttamateriaali
- selvitys suunnittelijoista
- selvitys naapurin kuulemisesta
- Lisäksi tapauskohtaisesti harkittavaa aineistoa: jos tontilla vaikkapa puretaan olemassa olevia rakennuksia, näistä tulee jättää ilmoitus. Muita ovat esimerkiksi väestönsuojelulomakkeet
Rakennuslupa-asioissa on usein etenkin Helsingissä vaikeita asioita - tontit ovat pieniä ja silloin joudutaan helposti ristiriitaan esimerkiksi asemakaavan ja siinä määriteltyjen tontin rajaetäisyysvaatimusten kanssa. Usein onkin järkevää ryhtyä pääpiirustusten lopulliseen puhtaaksipiirtämiseen vasta sen jälkeen, kun luonnoksia on käyty esittelemässä rakennusvalvontavirastossa.
Paperit tutkii moni silmäpari
Kirjaamoon jättämisen jälkeen hakemuslomakkeessa ja muissa asiakirjoissa esitetyt tiedot siirretään viraston tietojärjestelmään. Siihen kuluu muutama työpäivä - yleensä noin viikon verran. Kirjaamisprosessin jälkeen hakemus siirtyy juristin työpöydälle. Hän tarkastaa lähinnä hallintaoikeusasioita ja lainmukaisuutta.
Kun juristi on kirjannut omat huomautuksensa lupahakemuksen liitteeksi ja se on palannut lupakäsittelijän pöydälle, tämä tarkastaa koko hakemuksen vielä kerran. Tarvittaessa hakemusta täydennetään yhdessä hakijan kanssa.
Rakentajan on syytä olla kärsivällinen. Tieto mahdollisista puutteista kulkee hänelle useammassakin vaiheessa: juristin havaitsemista täydentämistarpeista pyritään tiedottamaan heti, mutta myös myöhemmin - piirustusten tarkemman tutkimisen yhteydessä - saattaa löytyä esimerkiksi julkisivuun liittyviä, kaupunkikuvallisia asioita. Ne tarkennetaan ja täydennetään ennen kuin hakemus viedään päätettäväksi asianmukaiselle elimelle. Pientaloluvan allekirjoittaa yleensä yliarkkitehti.
Päätöksen jälkeen seuraa työmaavaiheen menettely. Ennen töihin ryhtymistä on kuitenkin vielä maltettava ja muistettava luvan lainvoimaisuusaika: oikaisuvaatimusaika on 14 päivää (ja muutama kirjaamispäivä päälle).
Lupahakemuksen hyväksymisen jälkeenkin on siis odotettava pari viikkoa, että pientalolupa on lainvoimainen. Helsingin kaupunki ilmoittaakin hakijalle heti kättelyssä, että keskimääräinen rakennuslupien käsittelyaika on noin kaksi kuukautta. Käytännössä se vaihtelee - kiireisintä on tietysti keväällä.
Jotain voi sentään tehdä...
Usein kuitenkin halutaan päästä joko rakentamaan tai joihinkin muihin toimenpiteisiin jo ennen rakennusluvan myöntämistä: tyypillisesti sellaisia töitä ovat maankaivutyöt ja puiden kaato. Tämä voidaan hoitaa erillisellä, maksullisella lausuntomenettelyllä jonka kautta tarvittavan luvan saa yleensä parissa päivässä. Näiden aloittamisesta on mahdollista sopia myös alustavissa palavereissa valvontaviranomaisen kanssa. Tarkastakaa käytäntö oman kuntanne rakennusvalvojalta!
Näin päästään maansiirtotöihin ja muihin valmisteleviin töihin aina siihen saakka, kunnes tullaan perustusten valamisvaiheeseen.
Toinen tapa nopeuttaa töiden alkamista on ns. vakuusmenettely. Sillekin on oma hakulomakkeensa, joka kannattaa jättää samanaikaisesti lupahakemuksen jättämisen kanssa. Tämän avulla voi säästää edellä mainitun lainvoimaisuusajan, eli toimenpiteitä päästään suorittamaan heti lupapäätöksen jälkeen. Tästä joutuu kuitenkin maksamaan tietyn takuusumman, jonka turvin tilanne voidaan palauttaa ennalleen mahdollisen valituksen yhteydessä.