Suomeen tulevien Naton FLF-joukkojen johtoon suunnitellaan ruotsalaisia, kertoivat Suomen ja Ruotsin puolustusministerit maanantaina.
Ruotsi on ilmoittanut haluavansa johtaa Suomen sijoitettavia Naton FLF-joukkoja(Forward Land Forces). Ruotsin hallitus ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä asiaan liittyen.
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden maanantaina, jossa he vahvistivat Svenska Dagbladetin aiemmin päivällä uutisoimat tiedot asiasta.
Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi, että Ruotsi oli luonnollinen valinta, koska maiden turvallisuusympäristöt muistuttavat paljolti toisiaan.
– Jaamme saman turvallisuusympäristön, joten on aika luonnollista ja normaalia, että meidän läheisin ystävämme, Ruotsi, on FLF-joukkojen kehyvaltiona, Häkkänen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Se, missä FLF-joukot tulevat sijaitsemaan Suomessa vahvistetaan myöhemmin.
Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson sanoi, että asian käsittely on vasta alussa ja asiasta pitää keskustella vielä monen tahon kanssa.
– Olemme kiitollisia, että kysyitte meitä tähän, Jonson sanoi.
SvD:n mukaan on mahdollista, että Suomeen lähetetään 20–50 ruotsalaista upseeria. Tukikohdan henkilöstö tulee olemaan suurimmilta osin ruotsalaista.
Tarkempaa tietoa siitä, miten joukko muodostetaan ei ole vielä julkistettu.
Häkkäsen mukaan keskusteluja Ruotsin roolista on käyty keväästä lähtien puolustushallintojen välillä. Suomen hallitus päätti budjettiriihessään 3. syyskuuta 2024 yhteensä 67 miljoonan euron lisämäärärahasta Nato-jäsenyyden tarpeisiin.
– Päättäväisen vaikuttamistyön tuloksena olemme saaneet Nato-tavoitteillemme liittolaisten tuen. Eteentyönnetty läsnäolo Suomessa yhdessä vahvojen kansallisten suorituskykyjemme kanssa muodostavat vahvan pelotteen ja puolustuksen kokonaisuuden, Häkkänen sanoo puolustusministeriön tiedotteessa.
Hallitusten yhteiskokouksessa ministerit keskustelivat laaja-alaisesti maiden välisestä yhteistyöstä.
Edellisen kerran maiden hallitusten välinen yhteiskokous järjestettiin Hämeenlinnassa toukokuussa 2009 pääministeri Matti Vanhasen hallituskaudella.