Suomen ja Ruotsin hallitukset järjestävät harvinaisen yhteiskokouksen Tukholmassa huomenna maanantaina. MTV Uutiset sai yksinoikeudella Suomessa pääministereiden Petteri Orpon ja Ulf Kristerssonin yhteislausunnon, jonka julkaisee Ruotsissa Expressen.
Pääministerit Petteri Orpo ja Ulf Kristersson korostavat lausunnossaan Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä ja maidemme välisen erityissuhteen syvyyttä.
Pääministerit toteavat maailman- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuneen radikaalisti viime vuosina.
Yhteislausunnossaan pääministerit painottavat Suomen ja Ruotsin yhteisen Nato-jäsenyyden merkitystä ja ottavat kantaa myös muihin ajankohtaisiin asioihin kuten rikollisuuteen, maahanmuuttoon ja ilmastokysymyksiin.
Lue kirjoitus kokonaisuudessaan tästä alta:
Suomen ja Ruotsin välisten suhteiden syvyyttä ja laajuutta ei voi liiaksi korostaa. Yhteistyömme on nyt tiiviimpää kuin koskaan aiemmin nykyaikana. Siihen on monia hyviä syitä. Maamme ovat maantieteellisesti, historiallisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti vahvasti sidoksissa toisiinsa. Näitä vahvuuksia meidän on syytä paitsi vaalia myös kehittää.
Samalla kun maamme hallitukset nyt kokoontuvat yhteiskokoukseen Tukholmassa, luomme perustan entistä vahvemmalle yhteistyölle.
Suomen ja Ruotsin hallitukset kohtasivat yhteiskokouksessa viimeksi vuonna 2009. Maailmantilanne on sittemmin muuttunut radikaalisti. Turvallisuuspoliittinen tilanteemme on vaikein sitten toisen maailmansodan.
Venäjän laiton, brutaali hyökkäys Ukrainaan korostaa, että meidän rauhaan, vapauteen ja demokratiaan uskovien on tehtävä yhteistyötä, jotta ukrainalaiset voivat voittaa sodan. Näin rakennamme turvallisuutta paitsi omassa maanosassamme myös koko maailmanlaajuisesti.
Vaadimme johdonmukaisesti EU:ta lisäämään tukeaan Ukrainalle ja määräämään uusia, kovempia pakotteita Venäjälle.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvisti sekä Natoa että maidemme turvallisuutta. Monet vahvuutemme, erityisesti maantieteellinen sijaintimme ja sotilaalliset kykymme, ovat Naton yhteistoiminnalle eduksi. Nyt tehtävänämme on olla mukana muovaamassa tätä alueellamme kehittyvää uutta Natoa.
Yhteistyömme kattaa paljon muutakin kuin vain turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.
EU:ssa meillä on monia yhteisiä intressejä ja lähes ainutlaatuinen kyky päätyä samankaltaisiin johtopäätöksiin tärkeissä kysymyksissä. On tärkeää, että unionissa on samanmielisiä maita ja että samanmieliset maat tekevät yhteistyötä.
Olemme vakuuttuneita siitä, että Euroopan täytyy vahvistaa kilpailukykyään, ja että Suomen, Ruotsin ja Euroopan vauraus edellyttää uusien kauppasopimusten solmimista. Tämä on mahdollista, mikäli EU suhtautuu avoimesti muttei sinisilmäisesti muuhun maailmaan.
Ilmastotyössä ratkaisevassa asemassa ovat Suomen ja Ruotsin metsät. Maissamme harjoitettava kestävä metsätalous on tärkeä keino vähentää päästöjä. Uuden EU-komission aloittaessa työnsä jatkamme entistä suuremmalla tarmolla vaikuttamista, jotta unionissa ei annettaisi metsätaloutta heikentävää lainsäädäntöä.
Fossiilivapaan sähkön vakaan saatavuuden merkitys korostuu sähköistyvässä yhteiskunnassa. Tämä koskee myös meitä Pohjois-Euroopassa. Siksi Suomi ja Ruotsi tekevät yhteistyötä luodakseen oikeudenmukaiset olosuhteet ydinvoimalle, erityisesti investointien osalta.
Myös hallittu maahanmuutto on kummankin maan etu. Siihen meillä on nyt paremmat edellytykset EU:n muuttoliikesopimuksen hyväksymisen myötä.
EU:n ulkoraja on paremmin hallinnassamme, ja siten meillä on paremmat mahdollisuudet vähentää Eurooppaan suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Sekä Suomi että Ruotsi ymmärtävät, että tämä ei pelkästään riitä. EU:n on vahvistettava unionin ulkorajojen valvontaa entisestään.
Tavoitteenamme on myös edistää vakavan rikollisuuden torjuntaa. Europol on raportissaan osoittanut, että kolme neljästä tutkitusta rikollisverkostosta toimii useammassa kuin yhdessä maassa. Rajat ylittävä rikollisuus on uhka yhteiskuntajärjestelmiämme. Siksi oikeusvaltioidemme on vastattava siihen yhteisvoimin.
Sopimus raja-alueen poliisiyhteistyön syventämisestä Tornionlaaksossa on hyvä esimerkki siitä, miten valtiot voivat yhdessä torjua rikollisuutta. Tämä on yksi monista yhteisistä kokemuksista, joita voimme nostaa esiin EU-neuvotteluissa.
Maillamme on yhteinen ymmärrys siitä, että yksin ei ole vahva. Tiedämme pääsevämme hyvään lopputulokseen, kunhan teemme yhteistyötä, keskitymme konkreettisiin ongelmiin ja todella saamme asioita aikaan. Tällä linjalla me jatkamme.