Puolet parkkivalvontayhtiöistä ulosottotaustaisia

Tällaisia ulosottotaustaisia yrityksiä on peräti 45 prosenttia tutkituista alan toimijoista.

45 minuuttia -ohjelma tutki 29 suomalaista yksityistä pysäköinninvalvontayritystä, jotka pääasiassa valvovat taloyhtiöiden tai liikekeskusten pysäköintiä. Selvityksessä ei ollut mukana maksullisia parkkihalleja pyörittäviä yhtiöitä.

Maksamatta on jäänyt esimerkiksi veroja, sakkoja ja vakuutuksia. Kahdessa yrityksessä vastuuhenkilöllä löytyy vino pino ulosoton karhuamia parkkisakkoja. Ulosottorekisterissä näkyvät kahden vuoden aikana haetut saatavat sekä sittemmin hoidetut että rästissä yhä olevat.

Alalle tullaan mistä hyvänsä taustoista. Parkkifirmojen taustahenkilöillä on yhteyksiä muun muassa numeropalvelu-, pikavippi-, perintä- ja turvabisnekseen - joukossa on jopa työttömiä aktivoiva sosiaalinen yritys. Muutaman yrityksen taustahenkilöltä löytyy myös rikostuomioita - rattijuopumuksesta huumeiden kauppaamiseen ja varkauteen.

Vajaa vuosi sitten korkein oikeus päätti, että parkkisakkoja saavat kirjoittaa muutkin kuin kunnalliset pysäköinninvalvoja ja poliisi. Yksityinen parkkivalvonta käynnistyi uudestaan ryminällä.

Alaa ryhdytään suitsimaan

Miltä viranomaisesta kuulostaa se, että parkkisakkonsa laiminlyönyt vastuuhenkilö harjoittaa itse muiden autoilijoiden sakottamista?

- Tietysti vähän se on huono malli, jos on itsellä niitä virhemaksuja maksamatta, kommentoi lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio oikeusministeriöstä.

Vielä villille alalle valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä. Suunnitteilla on, että jatkossa viranomaiset muun muassa valvoisivat tarkemmin, kuka toimintaa voi harjoittaa. Taustojen tarkkaan syynäämiseen ei olla kuitenkaan menossa.

- Ajatus tietysti on, että aluehallintovirasto tekee sen, mitä niiden resurssien puitteissa on mahdollista. Tämä ei saa olla liian hankala järjestelmä sille, joka tätä toimintaa harjoittaa eikä toisaalta viranomaisia saa kuormittaa liikaa, Rautio selittää.

Myös alan yritykset kertovat toivovansa, että lainsäädäntö saataisiin pikaisesti voimaan.

- Toivotaan että laki tulisi mahdollisimman pian voimaan, se selkeyttäisi näitä pelisääntöjä ja helpottaisi kaikkien järkevien toimijoiden toimintaa, sanoo markkinointijohtaja Arto Karhu Suomen Aluevalvonta Oy:stä.

Q-Parkin (entinen ParkCom) operatiivinen johtaja Kirsi Alanne puolestaan uskoo, että lainsäädännön lisäksi alan kilpailu tulee karsimaan toimijoita.

- Alalla on myös annettu katteettomia lupauksia. Nyt kun kilpailu on kovaa, lupausten pitävyys alkaa paljastua ja sitä kautta tulee kyllä takaiskuja toisille yrityksille, Alanne arvioi.

Lakia odotetaan nykyiseltä eduskunnalta

Kapinaliike yksityisten määräämiä parkkimaksuja vastaan kytee yhä. Suomen Aluevalvonnasta kerrotaan, että peräti 30-40 prosenttia maksun saaneista jättää sen hoitamatta eräpäivään mennessä.

Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen Q-Park puolestaan aloitti vuosien takaisten valvontamaksujen uudelleenperinnän.

- Me luovuimme muistutus- ja korkovaatimuksista. Lähdimme perimään vain 40 euron pääomaa ja aika hyvin ihmiset ovat niitä suostuneet maksamaan, Alanne kertoo.

Teoriassa on vielä mahdollista, että eduskunta suhtautuisi kielteisesti koko toimintaan.

- Julkinen hallintotehtävä voidaan lailla uskoa muullekin kuin viranomaiselle, mutta merkittävää julkisen vallan käyttöä ei. Mikä on merkittävää julkisen vallan käyttöä, siinä on tulkinnanvaraa, lainsäädäntöneuvos Rautio selvittää.

Tätä tulkintaa odotetaan seuraavaksi perustuslakivaliokunnalta. Laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on tarkoitus saada säädettyä vielä tämän eduskunnan aikana.

45 minuuttia: Kannattaa miettiä, kenet ottaa pysäköintiä valvomaan