Viime aikoina ravintokeskustelua ovat hallinneet lähinnä hiilihydraatit ja rasvat. Myös proteiinit ovat keikkuneet keskustelussa hyväksyttynä kumppanina niin vähähiilihydraattisessa kuin vähärasvaisessa ruokavaliossa.
Proteiinien hyödyt ovat tulleet pikkuhiljaa suomalaisille tutuiksi ja ne kiinnostavat entistä enemmän. Valion teki vuonna 2010 selvityksen, jonka mukaan kuluttajat kokevat proteiinit terveellisiksi ja sallituiksi. Sen jälkeen proteiinitrendi on tutkimuksien mukaan vain vahvistunut.
– Kuluttajat ovat kokeilleet erilaisia proteiinipitoisia tuotteita, kuten maitorahkaa ja raejuustoa, ja huomanneet niiden vaikutuksen. Ei ole esimerkiksi yhtä nopeasti nälkä kuin ennen, Valion Uusiutumispäällikkö Taru Pilvi toteaa.
Proteiinien saama huomio on Pilven mukaan monen tekijän summa. Osin se johtuu karppauksesta. Osasyynä ovat netti ja televisio, jotka ovat avanneet tavallisille ihmisille urheilijoiden, painonnostajien ja kehonrakentajien maailmaa.
Kuluttajat kokevat, että proteiinit ovat yleishyödyllinen ravintoaineryhmä niin kuin vitamiinit. Muihin ravitsemustrendeihin verrattuna proteiinit liittyvät myös tutkitusti terveellisyyteen ja hyvään ravitsemukseen.
– Proteiineissa on monta puolta, mihin tarttua: kylläisyys, kehon palautus urheilun rasituksesta, lihasten kasvu ja painon hallinta. Proteiineja tarvitsevat kaikenikäiset, Pilvi toteaa.
Esimerkkejä proteiinipitoisista ruoista:
Näin paljon proteiinia on kussakin ruoassa per 100 grammaa tuotetta:
Vaalea soijarouhe - n. 35 g
Juusto, Edam - n. 30 g
Broilerin rintafilee, nahaton - n. 23 g
Tonnikalapalat vedessä - n. 22 g
Lohifilee- n. 19 g
Rasvaton raejuusto - n. 18 g
Siika - n. 17 g
1 iso kananmuna - n. 6 g
Lasillinen maitoa - n. 8 g
2 rkl maapähkinävoita - n. 8 g
Kourallinen pähkinöitä - n. 5-9 g
Lähde: Maito & Terveys
(MTV3)