Voitonpäivään liittyy Venäjällä vahvoja tunteita, historiaa ja propagandaa – eikä juhlinta aina ole sujunut suunnitelmien mukaisesti.
Toukokuun 9. päivänä Venäjällä juhlitaan Neuvostoliiton ja liittolaisten voittoa natsi-Saksasta ja toisen maailmansodan päättymistä vuonna 1945.
Natsi-Saksan kukistumista juhlitaan myös muualla, mutta yleensä 8. toukokuuta. Natsien antautuminen astui voimaan 8. toukokuuta kello 23.01, mutta Moskovassa vuorokausi oli ehtinyt jo vaihtua.
Sen vuoksi Venäjällä juhlitaan eri päivänä kuin Euroopan maissa.
Euroopassa juhlitaan 9. toukokuuta Eurooppa-päivää, josta etenkin Ukrainan sodan aikana on tullut eräänlainen vastavoima Venäjän mahtipontiselle voitonpäivän juhlinnalle.
Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ilmoittanut maansa juhlivan Eurooppa-päivää voitonpäivän sijaan.
Vaikka voitonpäivää juhlitaan vuosittain, tällä kertaa painoarvoa lisää 80-vuotisjuhlapäivä.
Tärkeä rooli venäläisten kansallisidentiteetissä
Venäjällä päivään liittyy vahvoja tunteita ja sillä on tärkeä rooli venäläisten kansallisidentiteetin kohottajana. Se on tärkein ei-uskonnollinen juhlapäivä Venäjällä, ja sen juhlintaan liittyy monia juhlallisuuksia eri puolilla Venäjää ja entisissä Neuvostoliiton maissa.
Putinin hallinto on käyttänyt päivää myös voimakkaasti myös propagandan ja politiikan välineenä.
Venäjällä päivästä usein puhutaan yltiökansalliseen sävyyn – historianopetuksessa annetaan kuvaa, kuinka Neuvostoliitto yksin lähestulkoon pelasti koko maailman natseilta.
Viime vuosina patrioottinen opetus ja propaganda myös kouluissa on voimistunut. Myös tänä vuonna kouluissa on valmistauduttu mittavasti voitonpäivään.
Lapset ovat esimerkiksi kirjoittaneet kirjeitä sotilaille rintamalle Ukrainaan, laulaneet kansallismielisiä lauluja ja osallistuneet juhlaseremonioihin.
Propagandaa ja pullistelua
Voitonpäivän keskiössä on aamupäivällä Moskovan Punaisella torilla järjestettävä sotilasparaati.
Paraati on osa Venäjän sotilaallista pullistelua. Asiantuntijat ovat kuitenkin muistuttaneet, että paraati antaa vääristyneen kuvan Venäjän sotilaallisesta varautumisesta.
Osana paraatia on perinteisesti kuultu myös presidentti Vladimir Putinin puhe, jonka hän on etenkin viime vuosina käyttänyt Venäjän sotatoimien oikeuttamiseen ja hallinnon propagandan levittämiseen.
Putinin valtakaudella paraati on paisunut vuosi vuodelta, mutta viime vuosina se on jäänyt vaisummaksi Ukrainan sodan vuoksi. Osin syynä on ollut rintamalle sidottu kalusto, osin turvallisuuskysymykset.
Esimerkiksi vuonna 2022 näyttävät ylilennot peruttiin, ja vuonna 2023 paraatissa oli mukana vain yksi ainoa tankki.
1:47
EU-maista vain yksi valtionjohtaja vieraana
Paikan päälle paraatia seuraamaan kutsutaan vain arvovaltaisimmat vieraat, veteraaneja ja ulkomaisia valtionjohtajia ja merkkihenkilöitä.
Tavalliset venäläiset eivät pääse seuraamaan paraatia paikan päälle, vaan se näytetään televisiossa.
Kremlin mukaan tänä vuonna paraatia on tulossa seuraamaan 29 valtionjohtajaa, mukaan lukien Kiinan presidentti Xi Jinping ja Brasilian presidentti Lula da Silva.
EU-maista ainoastaan Slovakian pääministeri Robert Fico on kertonut osallistuvansa.
Kremlin ulkopoliittinen neuvonantajan Yuri Ushakovin mukaan paraatissa marssii tänä vuonna sotilaita 13 ulkomaisesta valtiosta, mukaan lukien Kiinasta, Egyptistä, Vietnamista ja useasta entistä neuvostomaasta.
Putinille voitonpäivä on myös tilaisuus osoittaa, että kansainvälisiä kavereita yhä riittää.
1:20
Niinistö kieltäytynyt kutsusta ainakin kahdesti
Voitonpäivään on aiemmin osallistunut merkittävien valtioiden johtajia myös maista, jotka eivät ole olleet poliittisesti Venäjän liittolaisia.
Esimerkiksi vuonna 2005 voitonpäivän 60-vuotisjuhlaparaatiin osallistui Yhdysvaltain presidentti George W. Bush ja Saksan liittokansleri Gerhard Schröder.
Vuonna 2020 presidentti Sauli Niinistö sai kutsun voitonpäivän 75-vuotisjuhlaparaatiin Moskovaan. Niinistö kuitenkin kieltäytyi kutsusta.
Samana vuonna myös muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron olivat kertoneet osallistumisestaan, mutta paraati jouduttiin ensimmäistä kertaa historiassa perumaan koronapandemian vuoksi.
6:34
Trump oli jo aiemmin perunut oman osallistumisensa ja ilmoittanut lähettävänsä kansallisen turvallisuuden neuvonantajansa tilalle.
Niinistö on tiettävästi saanut kutsun myös vuonna 2015, mutta myös tuolloin kieltäytyi. Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel torjui kutsun, vaikka oli samoihin aikoihin lyhyellä valtiovierailulla Venäjällä. Merkel kertoi syyksi Venäjän toimet Krimillä.
Sodanvastainen viesti venäläisten televisioissa
Kokoonsa nähden voitonpäivän paraati on sujunut yleensä varsin vähin ongelmin.
Vuonna 2010 yksi tankeista ajoi ohi reitiltään ja törmäsi turvaesteeseen. Vuonna 2015 yksi paraatissa marssineista sotilaista pyörtyi. Kummassakaan välikohtauksessa ei sattunut suurempia vahinkoja.
1:45
Vuonna 2022, vain muutama kuukausi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa, voitonpäivää televisiosta seuranneiden venäläisten ruuduille ilmestyi sodanvastaisia viestejä.
– Teillä on tuhansien ukrainalaisten ja satojen kuolleiden lapsien verta käsissänne, yhdessä viesteistä luki.
0:49
Viestien taustalla olivat hakkerit, jotka pääsivät käsiksi televisiokanavien ohjelmatietoihin.
Tänä vuonna paraatin yllä on leijunut Ukrainan kokoinen synkkä varjo.
Ukraina on voitonpäivän alla tehnyt lukuisia drooni-iskuja Moskovan alueelle ja seisauttanut hetkittäin myös lentoliikennettä. Kiovasta annettiin jo aiemmin ymmärtää, ettei se anna Moskovan juhlia rauhassa.
Venäjä ehdotti voitonpäivän ympärille kolmen päivän tulitaukoa, mutta Ukraina ei suostunut Putinin toiveisiin. Voitonpäivän juhlia on jouduttu perumaan esimerkiksi Venäjän miehittämällä Krimillä.
8:25
MTV Uutiset Live seuraa voitonpäivän juhlintaa Venäjällä perjantaina kello 9.45 alkaen. Suorassa lähetyksessä ulkomaantoimituksen päällikkö Mirja Kivimäki ja ulkomaantoimittaja Veera Nikkanen analysoivat paraatin sisältöä ja Putinin puhetta.