Maanantaina Moskovassa ja ympäri Venäjää juhlitaan voitonpäivää. Päivästä on Vladimir Putinin valtakaudella tullut Venäjän tärkein valtiollinen juhlapäivä. Aina se ei ole kuitenkaan sitä ollut.
Venäjä juhlii vuosittain 9.5. Neuvostoliiton voittoa Natsi-Saksasta. Berliinin valtausta johtanut marsalkka Georgi Zhukov vastaanotti Saksan ehdottoman antautumisen Berliinin lähistöllä kello 00.03 toukokuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 1945.
Antautumisasiakirjan allekirjoittivat Saksan puolelta sotamarsalkka Wilhelm Keitel, suuramiraali Hans-Georg von Friedeburg ja kenraalieversti Hans-Jürgen Stumpff. Jo aiemmin päivällä, siis 8.5.1945 Saksa oli antautunut erikseen länsiliittoutuneille Ranskan Reimsissä.
Ensimmäistä voitonpäivää juhlittiin Moskovassa Punaisella torilla 24.6.1945 näyttävin menoin. Zhukov ja marsalkka Konstantin Rokossovski kohtasivat torilla toisensa valkoisilla hevosilla ratsastaen. Berliinistä sotasaalina saadut hakaristiliput, joukko-osastotunnukset ja Adolf Hitler -viirit viskottiin kasoiksi katukiveykseen ja poltettiin myöhemmin. Sotilaat marssivat pistimet ojossa ja Josif Stalin vastaanotti paraatin Leninin mausoleumilta katsellen.
Vappu ja vallankumouksen päivä tärkeämpiä
Tämä näytelmä oli alunperin tarkoitettu vain kertaluontoiseksi. Niinpä voitonpäivää ei vuoden 1945 jälkeen juuri edes juhlittu Neuvostoliitossa. Maassa oli tärkeämpiäkin juhlapäiviä: lokakuun vallankumouksen juhla marraskuun alussa ja sekä vappu ensimmäinen toukokuuta.
Sotilasparaatit järjestettiin vain tasavuosina 1965 ja 1985 sekä vuonna 1990, joka jäi Neuvostoliiton viimeiseksi voitonpäivän juhlaksi. Seuraavana vuonna koko maa lakkasi olemasta, eikä Venäjän 1990-alkupuolen sekavassa tilanteessa ehditty juuri miettiä juhlimista. Maa etsi itseään ja identiteettiään.
Suomen Venäjän-suurlähettiläänä vuosina 2012-16 toimineen Hannu Himasen mukaan voitonpäivä on otettu Vladimir Putinin presidenttikaudella Venäjän kansallisen identiteetin tärkeäksi rakennuspalikaksi, kun aiemmat Neuvostoliiton ajalta periytyvät juhlat eivät enää siihen käyneet.
Lue myös: Supo seuraa Venäjä-mielisten suunnittelemaa voitonpäivän autokulkuetta
– Voitonpäivästä on tullut Putinin kaudella Venäjän kansallinen ykkösjuhla. Se on syrjäyttänyt kokonaan entisen ykkösjuhlan eli lokakuun vallankumouksen vuosipäivän, jota ei juuri muisteta lainkaan. Myös vapunpäivä eli kansainvälisen työn päivä on sekin häivytetty alkuperäisestä merkityksestään.
Aseitus muuttui asteittain raskaammaksi
Voitonpäivän juhlintaan palattiin 9.5.1995 kun Saksan antautumisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Tuolloin juhlat järjestettiin suurempina kuin aikoihin.
Paikalla oli suuri joukko ulkomaalaisia kutsuvieraita, muun muassa Saksan liittokansleri Helmut Kohl, Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton, Britannian pääministeri John Major, Ruotsin pääministeri Ingvar Carlsson, Suomen presidentti Martti Ahtisaari ja Ukrainan presidentti Leonid Kutshma.
Vuodesta 1995 lähtien paraati on järjestetty joka vuonna ja vuonna ja se on saanut Vladimir Putinin presidenttikaudella asteittain entistä mahtipontisempia piirteitä. Esimerkiksi aseistusta esitellään nykyään paljon laajemmin kuin 27 vuotta sitten. Paraati on 2000-luvulla muuttunut suurelliseksi sapelinkalisteluksi. Esimerkiksi ballistisia ohjuksia ei Boris Jeltsinin ajan paraateissa 1990-luvulla nähty.
Paraati käynnistyy aina 9.5. aamukymmeltä Punaisen torin Spasskaja-kellotornin soittaessa kymmenen lyöntiään. Sen jälkeen seuraa joukkojen tarkastatus, presidentin puhe, kansallislaulu ja joukkojen ohimarssi. Pienempiä paraateja järjestetään 9.5. myös muissa Venäjän kaupungeissa.
Lansimaat juhlissa mukana
Kun vuonna 2005 sodan päättymisestä tuli kuluneeksi 60 vuotta, Moskovaan kokoontuivat lähes kaikki maailman tärkeimmät johtajat Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin, Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin ja Ranskan presidentin Jacques Chiracin johdolla.
Mukana seremonioissa oli myös Suomen presidentti Tarja Halonen, jonka mukanaolo kirvoitti keskustelua, Suomi kun kuului sodan häviäjiin.
Lue myös: Vaietaanko vai valehdellaanko Ukrainan sodasta? Asiantuntijat avaavat, miten Venäjä viettää voitonpäivää ja miksei maa julista sotaa virallisesti
Poissa olivat muun muassa Britannian pääministeri Tony Blair hallituskiireisiin vedoten ja Viron presidentti Arnold Rüütel, Viron ja Venäjän rajasopimuskiistan aiheuttaman suhteiden viilenemisen vuoksi.
Aika ajoin voitonpäivän sotilasparaatissa on nähty muiden maiden sotilasosastoja, useimmiten Venäjän läheisistä liittolaistamaista. Vielä niinkin vähän aikaa sitten kuin vuonna 2010 paraatissa marssi mukana ukrainalainen, brittiläinen ja yhdysvaltalainen sotilasoasto, mikä olisi nykytilanteessa tietysti täysin mahdotonta.
Toukokuun tärkeä juhlakausi
Tavallisille venäläisille voitonpäivän merkitsee kuitenkin vapusta alkavan, toukokuun tärkeän lomakauden huipennusta. Vaikka vapun poliittinen merkitys onkin Venäjällä suurelta osin häivytetty, sitä vietetään yhä laajasti.
– Vapusta kuitenkin alkaa kausi, jota venäläiset kutsuvat nimellä maiski prazhniki, toukokuun juhlapäivät. Tuolloin useimmat työpaikat ovat kiinni viikon ajan ja ihmiset juhlivat. Ennen tätä sotatilaa venäläiset matkustivat ulkomaille sankoin joukoin etsimään aurinkoa.
Voitonpäivä on tätä nykyä yleinen vapaapäivä Venäjän lisäksi myös useassa muussa entisessä Neuvostotasavallassa. Esimerkiksi Valko-Venäjällä päivää juhlitaan myös suurella sotilasparaatilla.
Korjattu otsikkoa kello 7.40.