Maailmanlopusta on puhuttu harvoin yhtä paljon kuin tänään. Yhtä ihmistä Maya-kalenterin esiin nostama kysymys maailmankaikkeuden viimeisestä päivästä ei ole "paljon hetkauttanut". Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist uskoo tietävänsä, että maapallon asukeilla ei ole tänään huolen häivää.
– Tässä ovat menneet itse asiassa puurot ja vellit sekaisin. Eli puhutaanko maailmanlopusta vai maapallon lopusta? Maapallon tuhoutumisesta tiedämme sen verran, että aurinko nielaisee maapallon ehkä 3 miljardin vuoden kuluttua. Ydinreaktiot auringon sisällä muuttuvat silloin, ja laajetessaan aurinko nielaisee meidät sisäänsä. Se on meidän kannaltamme oikeasti se vihonviimeinen maailmanloppu, Enqvist sanoo Radio Novan Enbuske & Linnanahde Crew'n haastattelussa.
Yhtä äkkiä maapallo ei auringon nieluun joudu. Auringon laajeneminen kestää arviolta satoja tuhansia vuosia.
– Maailmanloppu tulee hiljaa hiipimällä pikemminkin kuin yhdessä pamauksessa. Aurinko lämpenee koko ajan. Joidenkin laskelmien mukaan maapallolla alkaa olla 500 miljoonan vuoden kuluttua niin lämmin ja auringonpaiste sen verran voimakasta, että voimakkainkaan aurinkorasva ei enää auta.
Maapallon tuhoutumiseen ei liity Enqvistin mielestä mitään kummallista tai selittämätöntä.
– Tämä ei ole sellainen asia, josta voidaan käydä ranskalaistyyppistä dekonstruktiodebattia. Kyse on yksinkertaisesta, luonnontieteellisestä tosiseikasta. Aurinkohan on loppujen lopuksi vain iso vetypommi, eli aika yksinkertainen systeemi.
Enqvist ei ole seurannut maailmanloppukeskustelua "kovinkaan suurella jännityksellä".
– Tällaisia kouhotuksia tulee säännöllisesti. Ehkä tällä kertaa voi syyttää lähinnä mediaa: koko ajan täytyy keksiä suuria uutisia – ja mikäpä olisi suurempi kuin maailmanloppu.