Tampereen yliopiston Tapio Raunio arvelee, että koronakriisin hellittäminen nostaa hallituksen sisäisiä jännitteitä takaisin pintaan.
Koronakriisin hellittäminen on nostamassa hallituksen sisäisiä jännitteitä takaisin pintaan, arvelee valtio-opin professori Tapio Raunio.
Lue myös: SDP:n Mäkynen vastaa keskustalle: Huoli julkisen talouden kestävyydestä on yhteinen – "Velka ei voi kasvaa loputtomiin"
Tampereen yliopistossa työskentelevän Raunion mukaan koronakriisin alkaessa hallitus tukahdutti sisäiset jännitteensä ja sai ne pinnan alle. Sen sijaan nyt hallituksen pitää neuvotella siitä, miten sen tilanne on muuttunut vaalikauden alusta kahden vuoden takaa.
8:06
Hallituksen kaksipäiväiseksi tarkoitettu puoliväliriihi on edelleen kesken. Hallituspuolueiden puheenjohtajien on tarkoitus jatkaa yhteisiä neuvotteluja huomenna, ja riihen lopetus voi venyä ensi viikkoon.
– Jos koronaa ja sen aiheuttamaa velanottoa ei olisi ollut, puoliväliriihi olisi ehkä ollut enemmän hienosäätöä ja mahtunut alkuperäiseen kahteen päivään, Raunio sanoo.
Lue myös: Presidentti Niinistö MTV Uutisille: Huoleni on, jatkuuko velkaantuminen koronakriisin jälkeen – kehysriihestä myönteinen havainto
Hän pitää osuvana valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) kommenttia, jonka mukaan hallituksen puoliväliriihi muistuttaa tällä kertaa hallitusneuvotteluita. Vanhanen sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että vaalikauden puoliväliin osuvasta kehysriihestä on tullut aidosti viiden puolueen välinen neuvottelu, ei ministeriöiden välinen neuvottelu.
– Se olennaisesti kertoo siitä, miten tämänkertainen puoliväliriihi poikkeaa aikaisemmista, jolloin on tyydytty lähinnä hienosäätämään hallituksen tavoitteita jäljellä olevalle kahdelle vuodelle, Raunio toteaa.
Vasemmiston ja oikeiston ero korostunut
Raunio arvelee, että tietyllä tavalla riihen kriisiytyminen kuvaa symbolisesti poliittisen ilmapiirin muutosta.
– Puolueilla tuntuu olevan aikaisempaa suurempi tarve käydä julkisuuden kautta politiikkaa, hän sanoo.
Lue myös: Ministeri Vanhanen Ylellä: Puoliväliriihi muuttunut luonteeltaan hallitusneuvotteluiden kaltaiseksi
Erityisen mielenkiintoista asetelmassa on professorin mukaan se, että tämänkaltainen kiistely tapahtuu hallituksen sisällä, eikä hallituksen ja opposition välillä. Hänen mukaansa pidemmän aikavälin trendinä tämä voi johtaa siihen, että puolueilla olisi aikaisempaa hankalampaa tehdä yhteistyötä.
– Suomessa on perinteisesti totuttu laajoihin koalitioihin. Nyt vasemmiston ja oikeiston väliset erot ovat korostuneet ainakin julkisuudessa. Ollaanko tässä siirtymässä enemmän kohti blokkipolitiikkaa? Raunio pohtii.