Presidentti Niinistö: Eurooppa elää "vaaran vuosiaan"

Presidentti Niinistön mukaan Suomen tulee pitää kaikista turvallisuuden "tukipilareistaan" huolta. Pilareihin hän luokittelee myös Suomen suhteet länteen ja Venäjään.

– Suurilla on varaa suuriin virheisiin, pienillä ei niinkään. Suomen turvallisuusasema on monen pilarin välissä. Pilarit elävät koko ajan, ne vahvistuvat tai heikentyvät, Niinistö toteaa.

Kylmän sodan jälkeen Suomen turvallisuusasema kohosi, mutta nyt tilanne on toinen.

– Nyt päällä on toisenlainen kehitys. Puolustuskykymme on resurssipaineiden puristuksessa, kun uutta kykyä pitäisi luoda. Suomen ja Venäjän suhteet ovat hyvät, mutta EU-politiikka ja pakotteet heijastuvat niihinkin.

Niinistö huomauttaa, että Suomen ei kannata nojautua turvallisuusasioissa ainoastaan yhteen tahoon.

– Tästä eteenpäin vahvistamme niitä pilareita mitä voimme ja koitamme pitää kaikki niin hyvässä kunnossa kuin voimme. Suomen etu ei ole turvata yhteen pilariin vaikka, se näyttäisi kuin hienolta. Meidän on pakko vahvistaa puolustusta, sisäistä turvallisuutta ja tiedustelukykyä.

– Meidän on pakko varautua ikäviin asioihin, vaikka emme pitäisikään niitä todennäköisinä, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan läntinen yhteistyö vahvistuu Ruotsin kanssa kehitettävän puolustusyhteistyön ja kehitettävän Nato-kumppanuuden myötä, sekä Venäjän kanssa kaikin mahdollisin tavoin tehtävän yhteistyön myötä.

Suomen ei ole järkevää antaa muille lupauksia puolustuksen suhteen

Niinistö kävi puheessaan läpi kuulemiaan puheita Suomen osallistumisesta Baltian puolustamiseen.

– Olen joutunut olemaan tarkka tämän asian kanssa, koska Suomi ei ole asemassa, jossa se voisi antaa muille sotilaallisia turvatakuita, joita sillä itselläänkään ei ole.

Niinistön mukaan Suomen oman rajan puolustuksessa riittää työtä.

– Itärajamme on pidempi kuin kaikilla Nato-mailla yhteensä. Jos reilu viisimiljoonainen kansa itse vastaa puolustuksestaan, on siinä vastuuta jo aikalailla.

Niinistön mielestä Suomen kansallinen turvallisuus vaatii jatkuvaa arviointia ja käytännön toimia.

– Nyt on todennäköisesti pitkä epävarmuuden ja tiettyjen riskien aika. Vaikka edessämme on haasteellinen aika taloudessa ja hieman turvallisuudessa, ovat ne voitettavissa. Aiemmat sukupolvet ovat nousseet ylös, emmekä me halua jäädä huonommaksi.

Siirtolaiskriisin epäonnistuminen voisi johtaa vakaviin seurauksiin

Presidentti Niinistö otti kantaa myös siirtolaiskriisiin. 

– Käynnissä on muuttoliike. Eurooppa vetää vainottuja ja parempaa elämää etsiviä. Tässä kysymyksessä on ristiriita: sivistyskansan kunnia ja inhimillisyys vaativat, että näitä autetaan. Toisaalta tiedetään, että Afrikan ja Lähi-Idän vakautta ei voi hoitaa siirtämällä yhä suurempia ihmismääriä Eurooppaan, sillä maiden rajat tulevat vastaan.

Niinistön mukaan epäonnistuminen siirtolaiskriisin hoitamisessa voi johtaa vakaviin seurauksiin Euroopassa. Niinistö heitti ilmoille myös kysymyksen siitä, kestääkö Schengenin järjestelmä mitä tahansa. 

– Vapaa liikkuvuus ei voi olla hallitsematonta.

Niinistön mukaan Euroopan tulee saada yhtenäisiä vastauksia asioiden hoitamiseen. Tosiasioiden välttely ei auta, vaan tarvitaan selkeää politiikkaa ja keskustelua.

– Maltin ja terveen järjen säilyttämisestä olisi suurta apua maahanmuuton haasteeseen vastattaessa.

Isis on iso ja kansainvälinen ongelma

Niinistön mukaan Ukraina kalpenee Lähi-Idän rinnalla.

– Eurooppa elää nyt omia vaaran vuosiaan. Sitä reunustaa epävakauden ja väkivallan kehä aina Ukrainasta Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan. Maailma on joutunut havahtumaan Isisin raakalaismaiseen terroriin, joka suuntautuu systemaattisesti myös naisiin ja lapsiin.

Niinistö kertoo olevansa hämmentynyt siitä, kuinka moni länsimaissa syntynyt ja kasvanut nuori on lähtenyt Isisin riveihin. 

– Jokin kylmä pohjavirtaus tässä tuntuu, kun niin monelle lupaus on tärkeämpi kuin vapaus. Taistelu terrorismiä ja Isisiä vastaan on kansainvälisen yhteistyön asia.