Poliisin voimankäyttö mielenilmausten hillitsemiseksi kuohuttaa, mutta mitä mielenosoittaja itse saa ja ei saa tehdä? Näin laki rajoittaa mielenosoittajien toimintaa

1:33
Miksi käskyt eivät riittäneet? Poliisihallitus ei toistaiseksi ota kantaa Elokapina-mielenosoituksen voimankäyttöön.

Helsingin poliisin toiminta Elokapina-liikkeen mielenosoituksessa on herättänyt laajaa keskustelua viranomaisten voimankäytöstä, mutta miten mielenosoittajien pitäisi sääntöjen mukaan toimia? Pitääkö poliisia aina totella? Saako liikenteen pysäyttää?

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle kokoontumisvapauden ja oikeuden järjestää mielenosoituksia ja osallistua niihin.  

Kokoontumislain mukaan kaikki täysi-ikäiset voivat järjestää mielenosoituksia. 15 vuotta täyttänytkin voi toimia järjestäjänä, jos hän pystyy vastaamaan järjestäjän velvollisuuksista.  

Kielletty järjestö ei saa järjestää mielenosoituksia, mutta jos se tekee ennakkoilmoituksen eri nimellä, poliisi ei voi vaikuttaa asiaan etukäteen.

Mielenosoituksen järjestäjä on vastuussa mielenosoituksesta. Poliisin tehtävä taas on turvata mielenosoitus. 

Poliisi saa siirtää mielenosoittajat 

Mitä mielenosoituksessa sitten saa ja mitä ei saa tehdä? Poliisi listaa sivuillaan kaikkein yleisimmät mielenosoitukseen liittyvät kysymykset.

Ensimmäinen mielenosoituksen järjestäjän velvollisuus on ilmoitus poliisille.  

Mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita lupaa, mutta ulkona, yleisellä paikalla järjestettävästä tapahtumasta on tehtävä ilmoitus poliisille vähintään 24 tuntia ennen tilaisuuden alkamista.

Poliisia kiinnostavat muun muassa arvio osallistujien määrästä, mielenilmauksen aihe, ajankohta ja mahdollinen liikennejärjestelyjen tarve.  

Jos kokoontumisesta ei aiheudu haittaa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, myös myöhemmin tehty ilmoitus riittää. 

Poliisi arvioi ennakkoon saamiensa tietojen perusteella muun muassa vastamielenosoitusten mahdollisuuden ja liikennejärjestelyjen tarpeellisuuden.

Helsingissä poliisi on aina yhteydessä mielenosoituksen järjestäjään.

Missä mielenosoituksia saa järjestää?  

Mielenosoituksen saa järjestää yleisessä paikassa ilman alueen omistajan tai haltijan lupaa. Paikan omistaja tai haltija voi kuitenkin rajoittaa paikan käyttöä, jos kokoontumisesta aiheutuu sen mukaan kohtuutonta haittaa. 

Soveltuva paikka mielenosoituksille on poliisin mukaan sellainen, jossa se ei häiritse liikennejärjestelyjä, liikkumista yleisellä paikalla tai estä pääsyä esimerkiksi johonkin liiketilaan. 

Jos mielenosoitus järjestetään sopimattomalla paikalla, poliisi voi siirtää mielenosoittajat toiseen paikkaan.

Mikä on sopimaton paikka mielenosoitukselle? 

Poliisi voi siirtää mielenosoituksen ajankohtaa tai paikkaa myös siinä tapauksessa, että samassa paikassa on ilmoitettu järjestettäväksi samanaikaisesti useita mielenosoituksia ja se tuottaa poliisin arvion mukaan ongelmia.  

Etusija ilmoitettuun paikkaan on lähtökohtaisesti sillä järjestäjällä, joka on tehnyt ilmoituksen ensin. 

Tästä esimerkki on kahden tapahtuman yhteentörmäys Helsingin Töölöntorilla itsenäisyyspäivänä 2017.  

– Töölöntorilla yritettiin silloin järjestää Alpakka-tapahtuma. Samalta paikalta aloittaa kuitenkin joka itsenäisyyspäivä 612-kulkue. Alpakka-tapahtuma sai siirtyä, koska 612-kulkueella oli etusija aikaisempien vuosien perusteella, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin selvittää sääntöä.

Mitä mielenosoituksissa saa tehdä?

Konsta Arvelinin mukaan mielenosoituksessa saa tehdä periaatteessa mitä vain, koska ”kokoontumisvapaus on juuri tätä varten edistämässä sananvapauden käyttämistä”.  

Mielenosoituksessa saa siis vapaasti melskata, marssia, liikkua, kantaa kylttejä, lippuja ja banderolleja, jakaa materiaalia, käyttää äänentoistolaitteita, pitää puheita ja polttaa kynttilöitä – jos se ei vaaranna kenenkään turvallisuutta.

Joillain alueilla pitää noudattaa melurajoituksia. 

– Tämä on hyvä mieltää sillä tavalla, että on ihan ok huutaa kovaa mielenosoituslauseita keskellä kirkasta päivää, mutta keskellä yötä asutusalueella se ei enää olekaan niin ok. Myöskään rikoksia ei saa tehdä ja meluaminen voi olla tällaista. 

Yöaikaan on siis otettava huomioon ihmisten kotirauha – joskaan ihan niin yksinkertaisesta asiasta ei hänen mukaansa ole kysymys. 

– Jos mielenosoituksen tarkoitus vaarantuisi meluamisen estämisen vuoksi, mielenosoituksen saa viedä lähtökohtaisesti maaliin poliisin antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti, mutta mahdolliset sakot tulisivat sitten mielenosoituksen päätteeksi, Arvelin täsmentää. 

Dronea saa lennättää – mutta ei joka paikassa

Mielenosoituksessa saa käyttää myös kauko-ohjattua ilma-alusta, eli dronea, jos alueella ei ole pysyvää tai väliaikaista lentokieltoaluetta. Dronea ei kuitenkaan saa lennättää ihmisjoukon yläpuolella. Useimmiten kaupunkien keskustat ovat lentokieltoaluetta.

Lentokieltoalueilla on haettava erillinen lupa dronen lennättämiseen.

Arvelinin mukaan on mielenosoittajan vastuulla selvittää lentokieltoalueet ennakkoon.

– Epätietoisuuteen vetoaminen ei vapauta vastuusta. Sen sijaan se voi pahentaa lopputulosta, jos selviää, ettei edes viitsinyt selvittää lentokieltoalueita. 

Päihteiden käyttöä kannattaa harkita tarkoin

Mielenosoituksessa ei saa heittää kiviä, tölkkejä tai polttopulloja tai käyttäytyä muuten väkivaltaisesti. Mielenosoittaja ei saa myöskään kantaa savu- ja hätäsoihtuja, räjähteitä tai savuja. 

Poliisi voi tarvittaessa kieltää myös päihdyttävien aineiden hallussapidon mielenosoituksessa. Tämä oikeus on Arvelinin mukaan myös mielenosoituksen järjestäjällä. 

– Järjestyslain mukaan yleisellä paikalla ei saa nauttia päihdyttäviä aineita – pois lukien puistopiknikit. Ja tästä vielä erotuksena on puistotripit, koska huumeiden käyttäminen on huumausaineen käyttörikos. 

– Joten nauttimiskielto on voimassa yleisellä paikalla järjestettävissä mielenosoituksissa noin pääsääntöisesti.

Poliisihallituksen selvitys: Elokapinalliset tukkivat liikenteen 

Poliisi voi keskeyttää mielenosoituksen silloin, jos poliisin neuvoja, kehotuksia tai käskyjä ei noudateta tai on todennäköistä, että mielenosoituksen osallistujat tulevat rikkomaan lakia esimerkiksi tappelemalla. 

Jos hajaantumis- tai siirtymismääräystä ei noudateta, poliisi voi hajottaa väkijoukon voimakeinoin. Poliisin toimista päättää tilannejohtaja tai yleisjohtaja. 

Näin tapahtui poliisihallituksen sisäministeriölle torstaina antaman selvityksen mukaan Elokapina-liikkeen mielenosoituksessa Helsingissä viime lauantaina 3. lokakuuta. 

– Voimakeinojen käyttö tapahtui tilanteessa, jossa osa mielenosoittajista oli asettautunut vilkasliikenteiselle Kaisaniemenkadulle ja sulkenut toiminnallaan ajoradan, poliisi totesi selvityksessään. 

Poliisi perusteli voimankäyttöään lisäksi sillä, että liikenteen tukkimisesta aiheutui vaaraa muun muassa pelastusviranomaisten toiminnalle.  

– Tilanne ajautui siihen pisteeseen, että poliisin käytössä olleet keinot, jotka olivat painottuneet jo tuntien ajan neuvoihin, kehotuksiin ja käskyihin, eivät enää riittäneet. 

Saako poliisi kantaa mielenosoittajan pois?

Millä perusteella poliisi sitten voi ottaa kiinni mielenosoittajan, ja saako hänet kantaa pois? 

Jos mielenosoittaja vaikuttaa käyttäytymisensä perusteella siltä, että hän syyllistyy rikokseen tai aiheuttaa häiriötä tai vaaraa, poliisi voi lain mukaan poistaa hänet paikalta.  

Jos paikalta poistaminen ei todennäköisesti estä rikollista toimintaa ja on ilmeistä, että mielenosoittaja syyllistyy rikokseen, poliisi voi ottaa hänet kiinni jo ennakoivasti. 

Poliisi voi ottaa mielenosoittajan kiinni myös silloin, jos tämä vaarantaa tavalla tai toisella toisten ihmisten terveyden, koskemattomuuden tai yleisen järjestyksen.

Näin voi käydä, jos mielenosoittajalla on esimerkiksi soihtu, hän heittelee esineitä, aloittaa tappelun, uhkailee toisia tai on väkivaltainen. 

Päätöksen asiassa tekee tilannejohtaja tai äkillisessä tilanteessa partion jäsen. 

Saako mielenosoitukseen naamioitua? 

Joskus mielenosoituksiin osallistujat naamioituvat yksityisyytensä suojaamiseksi.  

Naamioituminen itsessään ei ole kiellettyä, mutta rikoslaki kieltää ”laittoman naamioitumisen”. Laitonta naamioitumista on kasvojen peittäminen yleisellä paikalla järjestettävässä tapahtumassa, kun tavoitteena on käyttää väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta.  

Laittomasta naamioitumisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Milloin mielenosoituksessa saa käyttää "soundiautoa"?  

Mielenosoittajat käyttävät joskus autoa äänentoistoon tai materiaalin esillepanossa.  

"Soundiauto" ei ole poliisin tulkinnan mukaan kokoontumislaissa mainittu tavanomainen kokoontumisväline, mutta se yleensä sallitaan käytännön syistä.  

Auto voi kuitenkin olla väkijoukossa vaarallinen: sillä voidaan vaikuttaa poliisin toimintaan ja pahimmassa tapauksessa vaarantaa osallistujien ja ulkopuolisten turvallisuutta. Tällaisissa tilanteissa poliisi voi kieltää auton käytön.

Eikä tässä vielä kaikki, muistuttaa Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.

– Auto on auto, vaikka sitä käytettäisiin mielenosoituksessa. Sen käyttöön sovelletaan tieliikennelakia, joten joskus auton käyttö voi estyä puhtaasti liikenneturvallisuuden vuoksi. 

– Jos poliisi vetää kulkuetta, kulkueella on oikeus valua poliisin vanavedessä vaikka kevyen liikenteen väylää pitkin. Tässä kuitenkin korostuu hyvin se, miksi poliisi näihin osallistuu. Ilman poliisia erilaisia kulkueita voi olla vaikea toteuttaa. 

Mielenosoittajan on toteltava poliisia 

Pitääkö mielenosoittajan sitten aina totella poliisia, jos tämä vaikkapa haluaa siirtää tapahtuman tai yksittäisen mielenosoittajan? 

Sääntöjen mukaan järjestäjä on vastuussa siitä, että mielenosoittajat noudattavat poliisin kanssa sovituista linjauksista tapahtumassa.

Mielenosoituksen järjestää voi syyllistyä rikokseen, jos hän ei noudata poliisin käskyjä tai puutu turvallisuusuhkiin.

– Jos häiriö ei poliisin käskyistä huolimatta lopu, poliisi voi poistaa tällaisen mielenosoittajan paikalta tai ottaa hänet kiinni rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi. Ensisijaisesti kuitenkin toimitaan neuvoin, kehotuksin ja käskyin, Arvelin toteaa.

–Ja sakothan siitä niskoittelusta tietysti saa myös.

Poliisin viimeinen keino on voimankäyttö

Poliisi tähdentää ohjeissaan, että poliisin viimeinen vaihtoehto on voimankäyttö. 

Jos se on poliisin mukaan tarpeen, voimaa on käytettävä aina lievintä keinoa hyödyntäen ja tilannetta arvioiden. Jos tilanne taas on ”vaativa”, poliisi voi ottaa käyttöön ”voimankäyttövälineitä”.  Niitä ovat muun muassa OC-sumute, patukka, etälamautin, käsiraudat ja ampuma-ase.

Poliisi käytti tilastojen mukaan viime vuonna erilaisia voimakeinoja kaikkiaan reilut 7 000 kertaa. Sumutetta poliisi käytti yhteensä 17 kertaa. Näihin lukuihin sisältyvät myös mielenosoituksissa käytetyt voimakeinot.

Selvitys: Sumute oli lievin voimakeino

OC-sumutetta eli kaasusumutetta poliisi käytti Elokapina-mielenosoituksen yhteydessä viime lauantaina.

Poliisihallituksen antaman selvityksen mukaan poliisilla ei ollut muuten tarvittavia voimavaroja kantaa mielenosoittajia yksitellen pois ajoväylältä.  

Hankaluutta aiheuttivat myös mielenosoittajien käyttämät kahleet, joiden murtaminen olisi voinut vahingoittaa mielenosoittajia. 

Poliisin mukaan poliisioperaation johtaja hyväksyi OC-sumutteen käytön lievimpänä käytettävissä olevana voimakeinona väkijoukon hajottamiseen.  

– Ennen sumutteen käyttöä oli vielä varmistettu, että sumutteen käyttö on olosuhteissa mahdollista ja niiden käyttö kohdistui vain rajattuun joukkoon mielenosoittajista. Poliisi oli lisäksi varoittanut mielenosoittajia sumutteen käyttämisestä sekä antanut viisi minuuttia aikaa poistua itse ajoradalta, poliisihallitus perusteli selvityksessään. 

Voit lukea selvityksen kokonaan tästä. 

Juttua korjattu 12.10.2020 kello 13.15. Jutussa sanottiin, että vuonna 2019 poliisi käytti tilastojen mukaan erilaisia voimakeinoja mielenosoituksissa yhteensä reilut 7 000 kertaa, ampuma-asetta 28 kertaa, etälamautinta 417 ja sumutetta 17 kertaa. Kyseessä olivat kuitenkin vuoden 2019 tilastot poliisin voimankäytöstä kokonaisuudessaan. Esimerkiksi ampuma-asetta ei ole käytetty mielenosoituksissa lainkaan. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja