Poliisien kuolemat virantoimituksessa ovat Suomessa harvinaisia. Kaikkiaan Suomen itsenäisyyden aikana on surmattu 131 poliisia työssään.
Suomen viime vuosikymmenien tunnetuin poliisisurma tapahtui vuonna 1997. Tanskalainen Steen Christensen ampui tuolloin kaksi poliisia, Eero Holstin ja Antero Palon, Tehtaankadulla Helsingin Ullanlinnassa. Christensen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
1990-luvulla poliisisurmia oli kaikkiaan kuusi. Elokuussa 1992 eroamassa olleen haukiputaalaisen avoparin mies ampui poliisin, joka oli tullut turvaamaan naisen omaisuuden noutamista entisestä yhteisestä kodista. Toinen kotihälytyksen yhteydessä sattunut poliisisurma tapahtui Vaajakoskella vuonna 1991.
Vuonna 1991 Kannuksessa rattijuoppo ajoi häntä pysäyttämään tulleen poliisin yli. Vuonna 1993 taas helsinkiläinen poliisi sai surmansa, kun varastetulla autolla ajanut nuorukainen ajoi hänen ylitseen tiesululla.
Näiden tapausten lisäksi lokakuussa 1995 sattui Tampereella ampumaharjoitusten yhteydessä tapaturma, jossa yksi poliisi sai surmansa. Lokakuussa 1994 vapaavuorossa ollut poliisi surmattiin Järvenpäässä, kun hän oli ryhtynyt rauhoittamaan paikallisessa ravintolassa syntynyttä riitaa.
Pihtipudas Suomen synkin tapaus
Itsenäisyyden aikana Suomessa on saanut surmansa kaikkiaan 131 poliisia virantoimituksessa. Väkivaltainen kuolema on kohdannut poliiseja pankki- ja muiden ryöstöjen yhteydessä, mutta myös muunlaisissa tehtävissä.
Edellisen kerran useampia poliiseja menehtyi samalla kertaa vuonna 1969 Pihtiputaalla. 7. maaliskuuta vuonna 1969 Korppisten kylässä saivat surmansa poliisit Mauno Poikkimäki, Veikko Riihimäki, Onni Saastamoinen ja Pentti Turpeinen. Tapaus on tullut myöhemmin tunnetuksi Mikko Niskasen elokuvasta Kahdeksan surmanluotia.
