Piritta Rantanen istuu junassa matkalla kohti Helsinkiä ja ensimmäistä kokoustaan. Hyvissä ajoin aloitettu vaalikampanja onnistui, sillä hänet valittiin eduskuntaan uutena kansanedustajana. Keski-Suomessa asuvan Rantasen elämään on mahtunut niin surua kuin iloakin.
Vuonna 2012 Rantasen perheen onni kääntyi, kun hänen silloisella aviomiehellään todettiin aivokasvain.
– Saimme tietää heti, että on päivänselvää, ettei tästä selvitä, Rantanen muistelee nyt, seitsemän vuotta myöhemmin.
Sairaanhoitajaksi opiskellut Rantanen oli tuolloin aviomiehensä tukena viimeiseen hetkeen saakka.
– Hän kuoli kotona joulukuussa 2013 puolentoista vuoden jälkeen kasvaimen löytymisestä.
Sairaus ja miehen kuolema muuttivat perheen elämää rajusti. Perhe asui omakotitalossa ja heillä oli hevosia. Rakkaista lemmikeistä jouduttiin kuitenkin luopumaan jo sairauden alkuvaiheessa, koska Piritta ei enää ehtinyt hoitamaan niitä miehensä ohella.
"Tuli ihan suoraan kommentteja, että olipas nopeata"
Jari menehtyi joulukuussa. Seuraavana keväänä Piritta tapasi nykyisen miehensä Vesan. Lähipiiri oli onnellinen siitä, että Piritan elämä jatkui kaikesta huolimatta.
– Silloin tuli ihan suoraan kommentteja, että olipas nopeata. Läheiset kuitenkin tiesivät tilanteen ja ymmärsivät. Jari oli viimeiset kuukaudet elokuusta joulukuuhun vuodepotilaana ja suhteemme oli muuttunut enemmän hoitaja-potilas-suhteeksi. Ajatukset kääntyivät pikkuhiljaa siihen, että oman elämän täytyy jatkua, Piritta sanoo.
Piritalla on kaksi teini-ikäistä lasta suhteestaan Jarin kanssa, Vesalla on aiemmasta suhteestaan 10-vuotias poika, joka asuu heidän luonaan joka toisen viikon. Pariskunnalla on lisäksi yksi yhteinen tytär.
Uusperheeseen suhtaudutaan nykyään hyvin.
– Haasteena on ollut sovittaa yhteen tapoja, joita toisella perheellä on aiemmin ollut, eikä se ole aina kitkatonta, mutta elämme normaalia perhearkea. Lasten ikäerot lisäävät haasteita, sillä eri ikäisillä on erilaisia tarpeita, Piritta sanoo.
Piritan mukaan haasteista selviää parhaiten keskustelemalla ja sopimalla kaikkien kanssa säännöistä.
Innostui politiikasta vaarin kautta
Piritta Rantanen pääsi Jämsän kaupunginvaltuustoon ensiyrittämällä vuonna 2009. Politiikasta hän kiinnostui vaarinsa kautta, joka oli aktiivisesti mukana politiikassa pitkään.
– Vaarini oli 1970-luvulla mukana Jämsän kunnallispolitiikassa. Sittemmin hän vaikutti Sastamalassa, mutta hänen yhteytensä Jämsään säilyivät. Hän pyysi minua lähtemään politiikkaan jo edellisten vaalien aikaan, mutta silloin lapset olivat vielä niin pieniä, etten halunnut lähteä, Piritta sanoo.
Jämsä ja Jämsänkoski yhdistyivät vuonna 2009, joten luvassa oli ensimmäiset vaalit, joissa kunnat olivat samassa paketissa.
Piritan lapset olivat olleet perhepäivähoidossa noin puolentoista vuoden ajan ja he olivat joutuneet vaihtamaan hoitopaikkaa noin seitsemän kertaa.
– Mietin, että voiko kunnallisten asioiden pyörittäminen olla näin hankalaa. Puhutaan kauniisti, mutta numeroiden takana ei osata ajatella oikeita ihmisiä. Siitä se kimmoke oikeastaan tuli. Halusin päästä näkemään ja vaikuttamaan, että voisin parantaa asioita, hän sanoo.
"Me tehtiin niin paljon, kuin yksi perheellinen ihminen pystyy tekemään"
Eduskuntavaaleihin Piritta oli ehdolla ensimmäisen kerran vuonna 2015 sosiaalidemokraattien listoilla. Silloin paikkaa ei kuitenkaan irronnut kuin varakansanedustajana.
– Hyvin harvoin kukaan menee ensimmäisellä yrittämällä lävitse, ellei ole tunnettu omalla paikkakunnallaan. Maakunnallinen tunnettavuus tulee kuitenkin paljon hitaammin. Tämän vuoden vaaleihin annoin suostumukseni jo kaksi vuotta sitten, hän sanoo.
Viime vaalien aikana Piritta joutui vaihtamaan työpaikkaa kesken vaalikampanjan eikä tästä syystä saanut kuin kolme palkatonta vapaata koko kampanjan ajaksi.
– Meidän pienimäinen täyttää toukokuussa kolme vuotta, ja olen ollut hoitovapaalla tähän saakka. Tiesin, että pystyn tekemään tämän vuoden kampanjan täysin eri tavalla niin kuin itse haluan ja panostaa siihen ajallisesti aivan toisella lailla.
– Perimmäinen syy ehdolle lähtemisessä oli palo tähän hommaan ja siihen, että voi vaikuttaa. Vaalikampanjan aikana tuli hyvä olo siitä, kun pääsi kuuntelemaan ihmisiä ja heidän tarinoitaan. Uskon, että perusasiat ovat Suomessa hyvin, mutta on todella paljon pieniä, ihmisten elämään vaikuttavia asioita mitä pitäisi pystyä korjaamaan, Piritta sanoo.
Vaalikampanja oli antoisa ja tuore kansanedustaja oli lupautunut tekemään paljon jalkatyötä.
– Me tehtiin niin paljon, kuin yksi perheellinen ihminen pystyy tekemään. Kampanja aloitettiin jo viime kesänä, mutta tiivis kampanja vasta maaliskuun alussa. Kun ennakkoäänestys alkoi, olin pitänyt jo 55 tilaisuutta, Piritta sanoi.
Kaikki tilaisuudet pyrittiin pitämään niin, että ne kestivät puolestatoista tunnista kahteen tuntiin. Kampanjan aikana Piritta Rantanen keskusteli mielestään todella paljon ihmisten kanssa. Kansanedustajan paikasta hän oli kuitenkin varma vasta, kun kaikki äänet oli laskettu.
– Varmistus tuli vasta kun tulos oli lopullinen. Olen kuitenkin sanonut kaikille, että pari viikkoa ennen vaaleja, kun ajoin kampanjatilaisuudesta kotiin, tuli todella erikoinen olo kehoon. Sellainen olo, että asioita on tehty oikein ja tunne, että jos en nyt pääse niin en ole sopiva tähän tehtävään. Rauha siitä, että kaikki mitä on tehtävissä, on tehty ja tehty oikein. En muuttaisi mitään.
"Ihmiset eivät luottaneet minuun turhaan"
– Kampanjaa on ollut tekemässä niin iso ja tiivis porukka. Se ilo ja onni siitä, että kaikki tehty työ johti maaliin, on huikea. Ihmiset eivät luottaneet minuun turhaan, hän iloitsee.
Piritta luuli voivansa vetää hieman henkeä kampanjan jälkeen, mutta nyt hän on ollut jo ensimmäisessä kokouksessa. Kalenteri hehkuu punaisella aina kesätaukoon asti. Arki olisi kuitenkin muuttunut joka tapauksessa, sillä Piritalle oli sovittu jo ensimmäinen työpäivä parin viikon päähän Keskussairaalalle. Töihin hän olisi siis kuitenkin mennyt.
– Joka tapauksessa muutoksia olisi tullut, mutta nyt en lähdekään sairaalaan, vaan Helsinkiin. Ei ole mitään mahdollisuutta tehdä sairaanhoitajan ja kansanedustajan töitä yhtä aikaa, eli kyllä se tarkoittaa sitä, että olen tauolla niin kauan kuin olen kansanedustaja.
Piritta kuitenkin toivoo pääsevänsä vierailuille ja esimerkiksi tutustumiskäynneille sairaalaan, mutta tietää, ettei pysty tekemään muita töitä tällä hetkellä. Sairaanhoitajan töiden ohella Piritta uskoo joutuvansa luopumaan omasta ajastaan.
– Viikolla joudun asumaan paljon Helsingissä. Pienimmäinen tulee mukaan ja aloittaa päivähoidon pääkaupungissa, teinit jäävät kouluun Keski-Suomeen muun perheen ohella.