Pikkulinnut sirkuttavat keskellä talvea, mitä ihmettä?

Pakkanen sahaa ylösalas, mutta kevät etenee vääjäämättä. Yksi merkki siitä on lintujen laulun lisääntyminen. Leutona talvipäivänä sirkutus kaikuu lintulaudoilla ja pensaikoissa yhä äänekkäämpänä. Moni onkin ihmetellyt äänekästä laulua tammikuussa.

Lintujärjestö Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved kertoo, että laulaminen liittyy paitsi lämpötilaan myös valon määrän lisääntymiseen ja on ihan tavallista jo näin tammikuussa.

– Linnut alkavat tapailla kevätlaulua leudolla säällä jo ennen vuodenvaihdetta. Varsinkin, kun on pakkasjakson jälkeen hiukan lauhempia päiviä, muun muassa tiaiset ja viherpeipot innostuvat kovin laulamaan.

Laulun määrä kiihtyy pikkuhiljaa kevättä kohti mentäessä.

– Hyvin harva laji viherpeippoa lukuun ottamatta aloittaa pesintää vielä talvikuukausina, eli enemmän se on sellaista vähittäistä pesintään valmistautumista. Oman reviirin ilmoittamista voimistetaan vähitellen. Laululla tehdään lajitovereille selväksi, että tää on sitten mun aluetta.

Pikkuhippiäiset ovat palelleet pakkasissa

Talvi on ollut osassa maata poikkeuksellisen kylmä ja luminen. Toisaalta Pohjois-Lapissa lunta on ollut harvinaisen vähän.

Jan Södersved uskoo, että linnut ovat pärjänneet poikkeusoloissakin hyvin.

– Useimmat meidän linnuistamme ovat varmasti selvinneet aika hyvin, jos ravintoa on ollut saatavilla, koska pakkaskeli on ollut kuiva. Kaikkein vaikeinta on ollut metsien pienimmillä linnuilla, kuten hippiäisellä ja puukiipijöillä, jotka hakevat läpi talven ravintoa metsästä.

Reilun viikon päästä järjestettävän kuudennen Pihabongaus-tapahtuman yhteydessä saadaan selville tarkempia tietoja talvilintujen selviytymisestä.

– Viime vuonna seurattiin yli 10 000 pihalla talvilintuja. Kun päästään vertaamaan tämänvuotisia tuloksia aiempien vuosien aineistoihin, nähdään, minkälaisia eroja lintujen kantojen vaihtelussa on.

Muuttolinnut suuntaavat pian pohjoiseen

Ensimmäiset muuttolinnut valmistautuvat parhaillaan muuttomatkaan.

– Linnut, jotka talvehtivat melko lähellä läntisessä Euroopassa, lentävät Suomeen jo varsin varhain. Esimerkiksi ensimmäiset kiurut, kottaraiset, uuttukyyhkyt ja pulmuset saapuvat helmikuun lopulla tai maaliskuun alkupuolella. Leutoina talvina esimerkiksi Ruotsiin tulee muuttolintuja jo tammikuussa.

Osa vesilinnuista piipahtelee Suomen puolella talven aikana useasti. Muun muassa sorsia näkee avovesissä pitkin talvea. Jos joet ja virtapaikat jäätyvät, sorsat lentävät taas vapaammille vesille.

– Ne kärkkyvät koko ajan mahdollisuuksia tulla Suomeen. Jos jäätilanne muuttuu suotuisammaksi, ne palaavat hyvinkin nopeasti, Södersved kertoo.

Suuret pitkän matkan muuttajat, kuten kurjet ja kalasääsket pysyttelevät lämpimillä talvehtimisalueilla maaliskuun alkuun saakka.

– Sitten matka alkaa vähitellen taittua. Afrikkaan muuttavilla lajeilla menee matkaan noin kuukausi. Viimeiset lajit lähtevät liikkeelle talvialueilta huhti–toukokuussa.

Lue lintujen talviruokinnasta ja viikon päästä järjestettävästä Pihabongauksesta.

Lue myös:

    Uusimmat